Suomalainen The Rasmus Foorumi - Kaikki huoneet

tää foorumi vois herätä henkiin

Mon, 12 Dec 2011 19:30:55 +0000

meinaan olis kiva jutella rasmuista, kun samanhenkisiä kavereita ei löydy, mutta aktiivinen keskustelu on täällä ilmeisesti kuollut vuoden 2009 jälkeen? : D

olisko kenelläkään mitään parannusehdotuksia?

ps. jos ylläpitäjät kokee tän keskustelun turhaksi, saa poistaa!

myydään paljon the rasmus kamaa!!

Tue, 06 Dec 2011 19:56:33 +0000

Eli myyn kaiken the rasmus kaman pois, tai no ainakin suurimman osan ::---D
Ottakaa yhteyttä: ira_koivusalo@hotmail.com
myynnissä mm paljon julisteita ja kaikki rasmuksen levyt.
Ottakaaha oikeesti iha vaa reippaasti yhteyttä nii sovitaan tarkemmin hinnoista ja postituksesta. Mut hei huom, et myyn aika halvalla, koska haluun kamaa pois! D kuvia saa myös jos haluu spn kautta

no mitä v**uu, joo tais mennä vähä värään, sori kauheena, piti laittaa se tonne myydään ja ostetaan ja tonne ihme osioon, mut taisin vahingos painaa et uusi aihe, enkä et vastaa. joo poistakkaaha!! sori joo

Jos ja kun.. (action, angst, drama, h/c, fantasy, PoV, K-11)

Thu, 20 Oct 2011 21:38:56 +0000

Title = Jos ja kun..
Author = funeral song
Fandom = The Rasmus
Rating = K-11
Genre = Action, Angst, Drama, H/C, Fantasy, PoV
Summary = Jotakin on tapahtunut koko yhtyeelle mutta kukaan ei tarkalleen tiedä mitä.
In / @ = Tapahtuu tänä vuonna
Inspirated by = Lauri - Heavy , The Rasmus - Still Standing
A/N = Tämä on nyt mun.. neljäs tarina jos oikein muistan täällä. Tätä tarinaa ei ole kauan aikaa kehitelty, joten kaikki ei ole mullekaan vielä selvillä mitä tapahtuu..

Entä jos olisin kerrankin totellut?
Entä jos kerrankin olisin ollut hiljaa?
Entä jos kerrankin en olisi ollut niin itsepäinen?
Entä jos olisin keskittynyt vain yhteen asiaan?
Entä jos olisin kaiken antanut mennä ohi korvien?
Entä jos olisin katsonut enemmin siihen suuntaan mihin menimme?
Olisiko kaikki silloin toisin?
Olisinko minä silloin puhumassa tästä ääneen ajattelun sijaan?
Olisiko kaikilla kaikki hyvin?
Sitä en tiedä.
Tiedän vain sen ettei minulla ole kaikki hyvin.
En pysty kunnolla hengittämään.
Mitä meille tapahtuu?
Mitä minulle tapahtuu?
Tunnen olevani yksin.
Silti ympärilläni on monia.
Miksi?
Kuulen ääniä.
Hyvin kaukaisia.
En saa niistä kunnolla selvää.
Hetkinen.
Kuulen yhden sanan.

Hengitä.

Sitten toisen ja kolmannen.

Älä.. luovuta.

Sen jälkeen kuuluu pelkkää huminaa.
Hetkinen, vielä kuuluu yksi sana. Toistettuna.

Ei. EI!

Sitten.. ei mitään.

TR keikkailee fanin luona v. 1997

Sat, 25 Jun 2011 11:19:48 +0000

Jep, tällaisen löysin ja tälle nauroin, aikas ihana.
http://www.youtube.com/watch?v=3ruoOQyBq...re=related

Have a Little Mercy / Lauri

Sun, 27 Mar 2011 13:37:53 +0000

http://www.youtube.com/watch?v=p6wn61FynsE

Eli mitä mieltä olette tästä biisistä?
Minusta tämä on ehkä levyn paras kipale, en tiedä, se vain jotenkin iski parhaiten nyt, kun olen kuunellut.
Sitten ne sanat ja se soundi on siinä vähän rauhallisempaa mitä esim Heavy: ssa. Ja siinä kohti, missä Lauri laulaa korkeemmalta niin siinä
kuuluu jotenkin, että se nauttii laulamisesta täydestä/täydellä sydämestä <3
Aivan ihana kappale! Ja jotenkin tuosta tulee sellainen fiilis, että tätä on kiva kuunella kaupungil iha täysii ja laulaa mukaan.
Ja kissani tykkää tästä biisistä tosi kovin - nukahti.

Mutta siis kertokaas mielipiteitänne!?

Edit: Löysin nyt sen kohan mikä on niin yli ihana!

Have a little mercy
Don't let me break up
Say that it's all over before I wake up
Let me fall asleep
I must have been dreaming after all
Have a little mercy

Ankara elämä.

Mon, 31 Jan 2011 10:22:16 +0000

AlQulöpinät:

Eli alan kirjoittaa luvuttain tarinaa.. Tämä perustuu itseasiassa omaan elämääni, kun olen saanut kokea itsekin kovia, esimerkiksi vanhempien eron. Toivoisin siis rakentavia palautteita ja minulle saa tarjota neuvoja, sillä en ole itse kova kirjoittaja. Päähenkilönä olen siis minä 12v Omaa nimeäni en käytä tarinassa. Tarina kerrotaan minämuodossa.

LUKU 1; Uusi paikka.

"Huoaah!" Haukottelin tahalleen kovaa venyttäen käteni ilmaan. Maiskuttelin hetken miettien mitä tekisin ja nousinkin sitten ulos autostamme. Muuttoauto oli ehtinytkin jo meitä ennemmin uuden kotimme eteen. 500 Km olimme joutuneet matkustamaan Kempeleestä kouvolaan kyllästyttävästi. Kävelin terassinrappuset ylös ja meni takaoven kautta sisälle. "Nice" Ajattelin ääneen ja laskin reppuni eteisen lattialle. Matkalla oli mennyt 7tuntia. Ikävä jäi kaveriani, josta jouduin vanhempien eron jälkeen luopumaan.

Kävelin yläkerran rappusia ylös ja menin käytävää pitkin kaikista peräisimpään huoneeseen. Huone oli iso ja siellä oli kaksi sänkyä. Toinen isosiskolleni ja toinen minulle.

Tietenkin äitiä jäi ikävä. Sinne tuo jäi. Puhelimeni soi ja nostin sen käteeni katsoen näyttöä. Soittaja oli äiti. "Joo mä tiiän. Huomenna siihen uuteen kouluun." Sanoin väsyneesti ja suljin luurin.

Huoneessani oli myös oma vessa + suihku. Kävelin vessaan pesten meikit pois ja ne jättivät mustat silmänaluset. Hammasharjani päälle laitoin hammastahnaa ja tuntui siltä, kuin tuubi olisi pieraissut kädessäni, kun siitä puristin. Hinkkasin kaikki hampaani läpi ja huuhtelin suuni irvistäen peiliin. "Uusi Pepsodent hymy." Naurahdin laittaen hammasharjani kaappiin. Vaihdoin pyjaman päälle ja laitoin herätyksen puoli seitsemältä ja kömmin peiton alle.

"DAMN!" Huudahdin ärmäspieruna, kun herätyskelloni soitti kuin mikäkin kiljukaula humalassa. Laitoin herätyksen pois ja tulin lämpimien peitteiden alta. Köpöttelin tyhmästi käytävää pitkin portaille ja siitä alakertaan. "Huamenta!" Sanoin isälleni ottaen jääkaapista ruokatavarat ja valmistin paahtoleipää ja kahvia. Puin kahvia odotellessani päivävaatteet päälle ja katsoin hetken itseäni peilistä. Tuunasin viellä hiukseni korkealle poninhännälle hieman takuttaen niitä. Pieni kevyt päivämeikki kasvoihin ja keittiöön mars, ottaen kahvi pois keittimestä. Olin siitä kummallinen, että kaksitoistavuotiaana join kahvia. Pällistelin kelloa ja kompastuin samalla pahvilaatikkoon. "Aijauts!" Hihkaisin ja hypin kannu kädessäni yhdelläjalalla pöydänluokse. Kaadoin kahvini kuppiin ja istuin paikoilleni haukaten leivästä kolmekertaa ja olinkin jo sen syönyt. Hörppäsin kahvit.

Lumi nirskui jalkojeni alla, kun kävelin koulua kohti. Haukottelin pakkasilmassa saapuessani koulunpihalle. Kouluun minulla oli matkaa n. 250m. Odottelin pihalla ja katselin muita oppilaita ujosti. Onneksi minulle oli jo aikaisemmin esitetty koko koulu, niin ei sitä tarvitsisi kestää.

Kellot pirisi ja kävelin naulakolle, mikä oli minulle neuvottu. Olin tuolloin viidennellä luokalla. Riisuin ulkovaatteeni. Koulun olin joutunut kempeleessä lopettamaan kesken ja muuttamaan uuteenkouluun. Kun kaikki oppilaat olivat luokassa luikertelin vapaalle paikalle ujosti. Katseet seurasivat minua. Istahdin alas ja opettaja asteli luokkaan. "Hyvää huomenta! Meille on tullut uusi oppilas! Jaana Venetvaara, tervetuloa!" Opettaja eli mies osoitti minua ja hymyili. Istuin katsomatta muihin. Silloin katsoin eteeni ja siinä istui söpöpoika. Esittely aloitettiin ja sain tietää, että tuo söpö poika oli nimeltään Kimi.

Välitunti eli tyypillinen kidutus pihalla alkoi ja tuntui siltä kuin tuo Kimi seuraisi minua. Koko välitunti eri oppilaat tulivat tervehtimään minua.

Kun vihdoin välitunti oli ohitse menin naulakolle ja silloin Kimi käveli kohti minua. >>Voi ei.. Nyt se tulee<< Punastuin ja katsoin poikaa hymyillen.......

______________________________________________

jatkanko? Kertokaahan

Lady Gaga

Wed, 05 Jan 2011 16:40:59 +0000

Mitäs mieltä ootte Gagan musiikista? Ite diggailen

Väärin kuultuja sanoituksia

Wed, 05 Jan 2011 16:05:51 +0000

Oletko kuullut joskus kappaleen sanoituksia väärin?
Kerro täällä miten olet kuullut sen ja miten siinä oikeasti sanotaan.

Itse oon kuullu esim. tämmösen:

Kappale: Linkin Park- Burnin' in the skies

Kuulin: I'm British, I have heard
Oikeasti: Of bridges I have burned

// Yhdistin kaksi viestiäsi. Kun aloitat aiheen, niin vastaa oma asiasi mielellään samaan viestiin, kuin aiheen esittelykin.
Lisäksi tällainen aihe on jo olemassa, joten lukko.
Väärin kuullut/luetut asiat. Sinne sopivat myös väärin kuullut kappaleiden sanoitukset. -Akane

Maailmanloppu v. 2012?

Tue, 04 Jan 2011 21:24:16 +0000

Tästä on keskustelua kuullut varmaan jokainen meistä... Eli siis uskotteko vaiko ette? Itse en omakohtaisesti usko sen olevan mahdollista mutta on ihmisiä jotka stressaavat ja haluavat tehdä kaiken ennen kuin loppu koittaa... Mitä mieltä? Onko turhaa reagoida voimakkaasti tähän ylipursuavaan kohuun? Vai piileekö ennustuksissa totuus? Mielipiteitä!

Matka sydämen ympäri (k15, NaNoWriMo 2010)

Wed, 01 Dec 2010 20:08:00 +0000

Title = Matka sydämen ympäri
Author = Akane
Fandom = Harry Potter
Rating = k-15
Pairing = Hermione/Viktor, Hermione/Ginny, Ginny/Luna
Genre = Fanfic, romance, femslash
Summary = Aika sen jälkeen, kun velhohen sota päättyi - kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Rowling päätti.
A/N = Osallistuin tällä novellilla NaNoWriMoon, eli tämä tuli kirjoitettua marraskuun aikana. Päätin julkaista tämän niin kuin sen kirjoitin, vaikka tämä joulukuu olisikin korjailun aikaa. Luvassa siis 50 000 sanaa ja 20 lukua tekstiä.
__________________________________

Luku 1.
Punaisten hiusten tuulahdus

”Hermeiani...”
”Hermione.”
”Hermaiouni.”
”Hermione.”
”Hermaini.”
”Äh, en jaksa tätä taas. Kelpaa. Tai kutsu miksi haluat”, Hermione Granger puuskahti jälleen kerran Viktor Krumille. Näiden viikkojen aikana Viktor ei ollut vieläkään oppinut lausumaan Hermionen nimeä oikein; tosin viime tapaamiskerrasta oli kulunut jo joitakin vuosia.
”...aivan. Sinulla oli jotain asiaa, vai kuinka?”
Viktor nyökkäsi. Hermione hymyili ja silitti pikaisesti nuoren miehen päätä; hän ei ollut vieläkään luopunut samasta hiusmallista, jota hän oli suosinut jo 18-vuotiaana.
”Missä me menemme?” Viktor kysäisi ja kallisti pienoisesti päätään. Kysymys veti Hermionen kasvot vakaviksi. Hän olikin jo ehtinyt miettiä, mitä hän osaisi vastata tuollaiseen kysymykseen. Toisaalta hän piti Krumista kovastikin, mutta ei voinut kieltää sitä, että hänen sydämensä tunsi muutakin...
”Tuota...” Hermione mietti. ”Minusta on hyvä näin, ainakin tällä hetkellä. Eihän meillä ole kiire mihinkään?” hän kysäisi. Viktorin kasvoilla oli havaittavissa pieni pettymyksen häivähdys, mutta se vaihtui pian hymyyn ja nyökkäisyyn. Hän veti Hermionen halaukseen ja silitteli tytön kiharia hiuksia.
Viktor oli tullut käymään Hermionen luona kylässä, Lontoossa. Nuori noita oli vastikään valmistunut Tylypahkan noitien ja velhojen koulusta, ja muuttanut myös omilleen, pois jästivanhempiensa luota. Toki hän tapasi vanhempiaan edelleen usein, joko hänen luonaan tai vanhempien luona. Kesä oli vasta alkanut, ja seuraavat kuukaudet ammottivat Hermionen kalenterissa tyhjyyttään. Mitä hän voisi tehdä nyt, kun hän ei enää palaisi kouluun? Hän oli toki pyrkimässä auroriksi ystäviensä Harryn ja Ronin kanssa, mutta sitä täytyi odottaa vielä joitakin kuukausia.

"Tule katsomaan, täältä minäkin olen sauvani ostanut", Hermione vinkkasi Viktorille ja osoitti Ollivandersin ikkunaa. Viktor kiiruhti viereisen kaupan edestä Hermionen luo ja kurkisti ikkunasta sisään. Sisällä oli hämärää, niin kuin aina. Ollivander tuskin oli alkanut siivota pientä kopperoansa yhtään sen useammin, mitä oli aiemmin siivonnut.
"Siitä tuntuu olevan niin kauan..." Hermione huokaisi ja kallisteli päätään, edelleen sisälle katsellen. Ketään ei ollut näkyvissä. Viktor käänsi katseensa nyt Hermioneen: tyttö näytti unelmoivan haikealta. Viktor astui askeleen lähemmäs Hermionea, ja siveli tytön kättä, ja yritti tarttua siihen. Hermione alkoi tuntea olonsa jotenkin vaikeaksi, ja veti kätensä ylös sukiakseen hiuksiaan. Huono tekosyy, mutta se toimi - Viktor ei sanonut mitään.
"Tuota... Mennäänkö kermakaljalle?" Hermione kysäisi äkkiä Viktorilta, toinen kun alkoi näyttää taas astetta ankeammalta. Kun Viktor nyökkäsi vastaukseksi, Hermione lähti kulkemaan edeltä pitkin Viistokujaa. Matkalla Hermione katseli kauppojen ikkunoita haikeana. Tämä oli ensimmäinen kerta muuttonsa jälkeen, kun hän kävi täällä. Edellisestä kerrasta oli siis jo vuosi.
"Onpas täällä... siistiä", Viktor kummasteli. "Ja järjestelmällistä. Ei meillä päin, me ostimme koulutarvikkeemme paljon sekalaisemmasta paikasta. Siellä tuntui siltä, kuin kaupat olisivat vaihdelleet paikkoja joka kerta, kun siellä kävi."
Hermione hymyili: osasihan tuo poika puhua itsekin välillä, sentään. Hermione käänsi katseensa kohti Viktoria ja loihti säkenöivän hymyn tälle. Viktorkin hymyili takaisin.

"Kaksi kemma... kermajalkaa... kaljaa. Kaksi kermakaljaa, kiitos", Viktor selitti tarjoilijalle, jolta sai huvittuneen hymyn ja nyökkäyksen vastaukseksi. "Ja toiseen ripaus inkivääriä." Viktor ojensi muutaman sirpin ja sai pari sulmua takaisin.
"Ei sinun olisi tarvinnut itse maksaa, kyllä minullakin olisi ollut..." Hermione selitti vaivaantuneena. Nythän heitä pidettäisiin... No jaa. Hermione ei ollut oikein varma, mitä he olivat, vaikka vastahan he olivat käyneet tämän keskustelun. Hermione ei oikein osannut pitää tätä minään vakavana, ainakaan vielä. Hän vain tahtoi olla, eikä paineet pariutumisesta tehneet hyvää.
Tarjoilija kantoi kermakaljat pöytään, ja Hermione hörppäsi heti omastaan.
"Ompas kuohuvaa. Ei meillä vaan..." Viktor lausahti ja joi kulauksen omasta tuopistaan. Hän nosti kasvonsa kohti Hermionea, ja hänellä olikin oikein komeat kermaviikset. Hermione naurahti ja pyyhkäisi kerman etusormellaan pois Viktorin ylähuulelta.
"Oletpas sinä hassu", hän naurahti pojalle. Joku olisi pitänyt Viktor Krumia hyvinkin kovapäisenä ja vakavana, mutta Hermione oli saanut kokea, että Viktor oli kaikkea muuta. Olihan poika toki mukava, eikä lainkaan aina niin vakava ja keskittynyt, kuin etsijän saattoi olettaa olevan.
Viktor hymähti virnistäen ja nojautui hieman Hermionea kohti. Hermione nojaili toiseen käteensä, kyynärpää pöydällä. Hänestä tuntui ihan hyvältä olla siinä Viktorin kanssa, mutta jotakin puuttui, aivan varmasti. Hänestä ei tuntunut niin sanotusti täydeltä. Ehkä se asia korjaantuisi sen mukaa, mitä enemmän aikaa kuluisi.
Hermione kuuli oven avautuvan ja kellon kilisevän, mutta ei kääntänyt katsettaan. Hänen täytyi kääntää päänsä kuitenkin siinä vaiheessa, kun kevyet juoksuaskeleet tulivat heitä kohti.
Se oli Ginny Weasley. Hermione näki ikkunoista tulevan valon saavan nuoren tytön hiukset säkenöimään kuin enkelillä. Ginnyn kasvot olivat niin kauniit, kun niiden huulilla oli iloinen hymy. Hermione ei muistanut, koska viimeksi oli kokenut tällaisen tunteen – hänen sydämensä jätti ainakin yhden lyönnin välistä, toisaalta sama sydän tuntui hypähtävän kurkkuun.
”Hermione!” Ginny huudahti iloisesti. ”Ihana nähdä sinua!” punapää sanoi ja halasi Hermionea lämpimästi. Hermione halasi Ginnyä takaisin kädet lujasti tytön ympärillä.
”Mitä sinä täällä?” Ginny kysyi ja kävi istumaan Hermionen viereen, edelleen leveästi hymyillen.
”Minä tosiaan muutin tänne lähelle vasta, ja nyt tulin näyttämään Viistokujaa Viktorille”, Hermione selitti vielä leveämmin hymyillen, ja osoitti Viktorin suuntaan.
”Ai, no hei”, Ginny lausahti hymy kuuluen äänessään ja nyökkäsi Viktorille ja kääntyi takaisin Hermioneen.
”Joko olette saaneet kirjalistat?” Hermione kysyi ihmeissään – seuraavan lukukauden alkuunTylypahkassa oli vielä jonkin aikaa.
”Toki, mutta ei minulla ole haettavana kuin yksi kirja. Tiedät kai... Saan taas kerran käyttää Ronin kirjoja. Huoh”, Ginny puuskahti ja laittoi kädet ristiin rinnalleen. Pieni virne kipusi taas tytön huulille – ei hän osannut esittää huonotuulista, ei sitten millään.
”Jäätkö kanssamme kermakaljalle?” Hermione kysäisi pilke silmäkulmassaa.
”En minä voi, täytyy jatkaa matkaa... Mutta hei, oli tosi kiva nähdä, minun täytyy mennä nyt”, Ginny selitti ja nousi ylös tuolistaan, ja asetti kätensä vielä Hermionen käsivarrelle. ”Luna varmaan jo odottaa minua. Nähdään myöhemmin!” Ginny halasi Hermionea vielä kerran. Hermione tunsi tytön pehmeän ja lämpimän posken omalla poskellaan. Ginny lähti ja kääntyi vielä ovella vilkuttamaan. Hermione katsoi hieman harmistuneena ja haikeana Ginnyn perään ja vilkutti.
”Öö... Kuka hän oli?” Viktor kysyi hieman ihmeissään
”Aa, tuota, kai sinä muistat Ronin?” Hermione kysyi pää kallellaan. ”Ginny on hänen pikkusiskonsa”, hän selitti ja Viktor nyökkäsi.
”Punainen tukka ja pisamia, aivan.”

Hermione ja Viktor hörppivät juomiaan hiljaisesti jutustellen. He saivat välillä katseita osakseen, joku nuori poika kävi myös pyytämässä Viktorilta nimikirjoitusta. Hermione oli hieman vaivaantunut, kun etenkin häntä töllisteltiin – olihan olla suuren Viktor Krumin seuralainen iso juttu.
Hermione ryysti varovasti viimeiset kermakaljan rippeet.
”Joko lähtisimme?” Hermione kysäisi ja vilkaisi Viktorin tyhjää tuoppia. Viktor nyökkäsi ja nousi ylös Hermionen perässä.
Kulkiessaan tiskin ohi Hermione nyökkäsi kiittäen tarjoilijalle ja ympärilleen katsomatta kulki ovesta pikaisesti ulos. Hän ei halunnut kuviaan Päivän Profeettaan tai muihinkaan lehtiin, eikä jaksanut turhia juoruja. Hän ei edes oikein ymmärtänyt, miksi heitä kyylättiin tuolla tavalla. Viktorhan oli vain Huispauksen pelaaja.
”Minne me sitten mennään?” Viktor kiirehti Hermionen rinnalle kysymään. Hermione ei ollut edes ajatellut asiaa.
”Mennäänkö seuraavaksi vaikka hakemaan jäätelöt? Täältä saa hyvää jäätelöä... Ja sitten voisimme mennä vaikka tapaamaan Georgea hänen kauppaansa. Kai olen kertonut sinulle Weasleyn welhowitseistä?” Hermione kysäisi. Hän ei ollut tavannut Georgea tai Weasleyn koko perhettä sitten Fredin hautajaisten. Ajatus sai Hermionen räpsyttelemään silmiään ja nielaisemaan. Ei pitäisi ajatella koko juttua nyt – ja jos häntä alkaisikin itkettää, kyllä Viktorin pitäisi se ymmärtää. Koko velhomaailma kuitenkin tuntui tietävän sen, mitä oli tapahtunut. Suurista tapahtumista huolimatta Hermione halusi elää kuin normaali noita.
Hermione kulki Viktor Krumin kanssa kohti herkkukauppaa. Ikävä näky sai hänet kuitenkin pysähtymään ja silmät siristymään. Hän hypähti äkkiä lähinnä olevan putiikin ikkunan luo ja esitti kiinnostunutta. Hölmistynyt Viktor seurasi Hermionea, mutta ei kysynyt mitään, sillä jokin muu oli kiinnittänyt hänen huomionsa. Luutakauppa!
”Hei, minä tahdon käydä täällä. Tuletko sinäkin?” Viktor kysyi innoissaan. Hermione käänsi katseensa Viktoriin ja kohautti olkapäitään, ja seurasi Viktoria luutakauppaan. Sisällä he erkanivat toisistaan – Viktor lähti tutkimaan jokaista hyllyä tarkasti, ja Hermione jäi ikkunan luo. Hän katseli, kuinka Ginny nojaili Luna Lovekivaan, molemmilla jäätelöt siroissa käsissään. Hermionesta tuntui, kuin hänen sydämensä olisi puristuksissa. Suuri ja muhkurainen koura oli tarttunut hänen sydämeensä ja puristeli sitä omaksi ilokseen. Ginny kuiskaili jotakin Lunan korvaan – he olivat todella lähellä toisiaan. Luna silitteli Ginnyn poskea. Miksi? Miksei hän, Hermione saanut silitellä Ginnyn poskea?
Hermionen omat ajatukset säikäyttivät Hermionen. Mitä ihmettä hän oikein ajatteli? Mitä hänellä oli mielessään? Ja ennen kaikkea, miksi?
Nuori noita vilkaisi Viktoriin. Katse ei saanut oikein minkäänlaista reaktiota aikaan hänessä – vaikka Viktorin ympärillä parvelikin jälleen nuoria noitia kyselemässä nimikirjoituksia. Mutta kun Hermione käänsi katseensa taas Ginnyyn – murheus.
Hermione kääntyi nopeasti ja askelsi Viktorin luokse. Hän tarttui häntä kädestä ja veti pois tyttöjen keskeltä. ”Mennään”, hän sanoi hiljaa. Viktor esitteli pahoittelunsa tytöille, mutta hymy levisi hänen kasvoilleen kun Hermione veti hänet pois kaupasta määrätietoisesti.
Vetäessään Viktoria perässään, Hermione päätti että Ginnyn ja Lunan olisi nähtävä heidät matkallaan. Kun Hermione näki heidän katsovan häntä ja Viktoria, Hermione kääntyi ympäri ja sai Viktorin melkein kaatumaan hänen päälleen. Hermione veti Viktorin lähelleen, ja välittämättä tuijottajista ja kameroista, hän veti Viktorin pitkään ja intohimoiseen suudelmaan. Olivathan he suudelleet aiemminkin, mutta näin upeasta suudelmasta oli aikaa. Viktor otti vinkistä kiinni ja veti Hermionen vielä lähemmäs, kuljetti kätensä tytön hiuksiin ja suuteli oikein kunnolla. Hermione kuuli, että monet olivat lakanneet kävelemästä ja puhumasta, hän tunsi katseita niskassaan. Nopeasti Hermione irtaantui ja lähti jälleen vetämään Viktoria perässään. Silmäkulmastaan hän huomasi, että Ginny katseli heitä silmät pyöreinä – sentään hän ei ollut tällä hetkellä kiinni Lunassa.

Emma-Gaala 2011

Wed, 17 Nov 2010 15:18:53 +0000

http://www.lippu.fi/PublishedService?pag...vent_24004

Nyt poikkeuksellisesti Emma-Gaala järjestetään Barona Areenalla Espoossa.
Tuolta saa lippuja tilaisuuten, missä Lauri siis esittää uuden Heavy nimisen biisin.
Itsellä on jo liput kaverin kanssa.
-Seisomapaikkoja ei myydä-

Aika: 26.2.2011, klo 19.30 (ovet: 18.00)
Paikka: Barona Areena Espoossa. Entinen Länsiauto Areena.

Laurin soololevy

Mon, 15 Nov 2010 11:47:36 +0000

Laurilta ilmestyy alkuvuodesta soolo levy. Mitä mieltä olet?

http://www.voice.fi/index.php?mw=therasm...1396&cat=1

Mä en ainakaan innostu asiasta. Ei se oo sama asia kun siinä ei oo kaikki jätkät ollut tekemässä levyä Ja se on varmaan ihan eri tyylistä musiikkia kun Rasmuksella.

// Lisään aloitusviestiin tärkeimmät linkit! - Akane
Nettisivut
Pätkä Heavy-biisiä
Biisien esikuuntelut

Uusi albumi (2012)

Sat, 09 Oct 2010 07:38:05 +0000

Mitä odotuksia teillä on uudesta albumista? Mitä odotatte musiikilta, sanoituksilta?

Itse odotan jo kovasti uutta albumia. Laurin näin heinäkuus niin häneltä kysyin asiasta niin ei uskaltanu paljastaa oikee mitään muuta kuin: "Nyt on tulossa tosi hyvää kamaa! Ja ens vuoden puolel pitäis tulla julki." Ja joistain haastiksista olen kuullut, että olis tulos elektronisempa musaa. Mitä mieltä olette?

Tuossa linkki haastikseen: http://www.youtube.com/watch?v=47ORA_S8Utc
En kyllä ole täysin varma, että onko oikee...

// Vaihdoin topicin nimen. Tämä on suomalainen foorumi, joten topicien nimet suomeksi. - Akane

Ruokavaliot ja ruokailu

Mon, 27 Sep 2010 16:33:38 +0000

Oletko kasvissyöjä? Vai eivätkö vihannekset uppoa lainkaan? Laitatko itse ruokaa, vai kuka päättää kotona ruuasta? Onko teillä ruoka-aikoja? Onko kouluruoka hyvää?
Keskustelua erilaisista ruokavalioista ja ruokailusta yleensä.

Kotoa muuttamisen myötä minä olen ainakin alkanut syömään monipuolisemmin, koska moneen vuoteen kotona ei oikein ollut erillisiä ruoka-aikoja, eikä aina ollut mitään kunnon ruokaa... Sen kun laittoi makaronit kiehumaan ja jauhelihat sekaan. Yhh. Nyt tuo ei kyllä uppoaisi yhtään.
Tuo avokki kun on melkein kasvissyöjä, niin olen minäkin melkein, mutta en kuitenkaan kasvissyöjäksi itseäni kutsu, koska lihaa tulee syötyä. En tiedä, voisinko luopua kebabista ja hamppareista :') Vaikka onhan noita kasvishampurilaisiakin.
Viimeaikoina on siis tullut laitettua enemmän kasvisruokaa. Mm. "lihapullat" soijarouheesta ja chili sin carne ovat herkkua <3

Elämän helvetti

Sat, 04 Sep 2010 20:17:30 +0000

Title: Elämän helvetti
Author: En_tiedä_kuka_olen
Rating: K-13
Genre: Fluff, Romance, Angst
Pairing: En kerro tästä vielä mitään...
Inspirated by: Oma mielikuvitus
Warnings: Kliseitä ja jopa väkivaltaa sekä kiroilua

LUKU 1, IHASTUS

Se lähestyi minua. Kuulin askeleet kun juoksin henkeni edestä pakoon mutta hän oli aina nopeampi. Kompastuin puunjuureen, itkin ja mietin: "tähän minä kuolen".

Eilen koulussa olin kokenut kaikenlaista. Kaikki olivat nälvineet minua ja kohdelleet kuin ilmaa. Olin taas saanut muutaman ylimääräisen mustelman itselleni. Milloin niitä ei tulisi? Olin taas liikuntatunnilla kompuroinut omiin ja muidenkin jalkoihin ja siitä ovat mustelmat muistona koko loppuviikon, ellei seuraavaakin viikkoa. Minulle tuli mustelmia helposti ja ne eivät ihan heti hälventyneet. Nuorempana olin harrastanut urheilua, mutta nyt en enää niinkään. En osannut hallita pitkiä jalkojani enkä katsonut kävellessäni eteenikään.

Taas istuin koulubussissa, toisin sanoen ikuisessa kadotuksessa. Vieressä istuva tyttö katseli minua kummallisesti, ihan kuin odottaen että tekisin jotain ällöttävää, jotta kaikki saisivat pilkata. Kaikki oli aina tällaista, kiusaamista, nälvimistä ja kaikkea inhottavaa aamusta asti viisi päivää viikossa.
Koulussa tunsin aina olevani kuollut, enkä jaksanut edes seurata tunneilla. Läksytkin olivat vain niukin naukun oikein tehtyjä ja kokeet menivät kutakuinkin hyvin, mutta luin kotona paljon, joten se korvasi tuntiopetuksen.

Katsoin kauas kaukaisuuteen, ihanaan keväiseen maisemaan. Lumi oli sulamassa hyvää vauhtia ja tien laidalla laitumella vuotiset varsat hyppelivät innoissaan emiensä ympärillä ja söivät lunta maasta. Ne olivat niin lumoavia ja niin eloisia hyppelehtiessään pitkillä jaloillaan.

Maisema vilisi ohi ja huomasin, ettei bussi ollut enää lähelläkään laitumia ja hevostallia, ja että bussi oli pysähtynyt koulumme pysäkille ja joku huusi:
"Hei latvalaho, koulu alkaa! Sä et taia ees tajuta sitä!" Mulkaisin häntä myrkyllisesti ja nousin ylös takapenkistä. Kävellessäni hänestä ohitse katsoin häneen taas jäätävästi. Poika ei ollut tainnut tottua siihen että sai vihansa takaisin. Niin hän nyt kuitenkin sai, enkä todellakaan aikonut jättää tätä tähän.

Päästyäni bussista kävelin ripeästi alikulkusillalle ja koululle. Avasin oven ja tunsin miten lämpö huokui sisään tummanruskeaan toppaliiviini ja sen alla olevaan beigeen villapuseroon. Lämpö tuntui hyvältä kylmyyden jälkeen ja sai minut vavahtamaan kerran.

Tänään kaikki oli muuttunut; luokalle oli tullut uusi oppilas. Hän oli poika, jolla oli suklaanruskeat hiukset ja silmat. Hän katsoi aina pitkähkön otsatukkansa alta maailmaa uteliaana, varsinkin kun koulu oli uusi ja kaikki oli niin kiinnostavaa.

Katsoin poikaa ja samalla hetkellä sydämeni alkoi pamppailla epätahtiin. Punastuin hiusrajaani myöten kun tämä poika, Miikka nimeltään, kääntyi katsomaan minua hymyillen. Ujona tyttönä käänsin katseeni. Tämä poika... Muistaisin hänet aina.

---*---*---*---*---*---
Jatkuu ja toivon kommenttia taas jälleen. Rakentavaa otan mielelläni vastaan.

Kappaleisiin liittyviä muistoja

Fri, 13 Aug 2010 20:41:33 +0000

Onkos teillä tällasia? Itseltäni löytyy paljonkin, mutta yksi eniten mieleen jäänyt, ja itse asiassa samalla huono muisto liittyy The 69 Eyesin Beneath The Blue -kappaleeseen.

Olin tulossa koulusta ja kuuntelin musaa mp3:lla. Heti kun menin kotiin, kuulin että mun eno on kuollut. Menin ihan shokkiin enkä saanu oikeestaan mitään järkevää tehtyä enkä ajateltua, mielessä pyöri vaan koko ajan että ei, ei se voi mitenkään olla totta.. Mulla oli siinä sitte jääny mp3:n kuulokkeet korviin ja siellä soi just tuo Beneath The Blue. Oli samaan aikaan melko järkyttävää ja samalla jotenki lohduttavaa kuulla niistä kuulokkeista tuon biisin kertosäe: 'I'm coming back for you, beneath the blue.'

Toinen muisto liittyy Rasmuksen Funeral Song:iin.
Olin ekaa kertaa Rasmuksen keikalla ja ihan innosta pinkeenä tottakai. Sitte keikan lopussa kun Rasset soitti Funeral Song:in, alko tihkuttamaan vettä. Siinä oli jotain tosi tunnelmallista<3 :>

Rasmus aiheinen tatuointi, ideoita kehiin!:)

Tue, 10 Aug 2010 19:50:15 +0000

Olen jo pitkän aikaa ajatellut ottaa tatuoinnin ja ainoat kriteerit ovat olleet että tahdon tatuoinnin muistuttavan minua mukavasta asiasta joka on ollut "kanssani" jo pidempään. Eli esim ei mikään tribaali tai joku random perhonen tai tähti. Nyt loksahti, vai loksahtiko?

http://images.coveralia.com/audio/t/The_...rontal.jpg Tuota olen ajatellut, en tiedä onko kovinkin hankala tehdä kun perhosen siivissä on nuita "reikiä" mutta nyt kaipa ne voi jättää pois.

Elikkä nyt kuitenkin kaipailisin muita ideoita kehiin ja yleistä keskustelua! Tankke!

// Meiltä löytyy jo keskustelu tatuoinneille, siirrä viestisi sinne: klik
Tämä lukkoon. - Akane

Marilyn Manson

Thu, 15 Jul 2010 09:40:57 +0000

Aukko sivistyksessä En ainakaan löytänyt täältä topicia Marilyn Mansonista. Omasta mielestäni aivan mahtava bändi!:>
Mitä mieltä muut ovat?

Adam Lambert

Sun, 11 Jul 2010 10:44:06 +0000

Täytyypä paikata pikkunen aukko täällä...
Eli, mitä mieltä olette Adam Lambertista ja hänen musiikistaan?

Itse en aluksi tykännyt ollenkaan, ja aina kun hänen kappaleensa soi radiossa, vaihdoin kanavaa. Mutta kuinkas ollakkaan, nyt minulla on Adam Lambertin levy For Your Entertainment ja tykkään siitä paljon.

Adam Lambert on erittäin lahjakas laulaja ja laulun tekijä, ja se käy hyvin ilmi tältä levyltä. Suosittelen;)

Kirpputorit

Wed, 07 Jul 2010 19:21:46 +0000

Eikö meillä tosissaan ole aihetta kirpputoreista? Se täytyy korjata ja heti. Kertokaahan jos löytyykin.

Onkos täällä muita "harrastajia"?
Tänään tuli käytyä taas pitkästä aikaa kirpparilla, ja mukaan lähti housut. Mukavat, sopivat eikä yhtään kiristäkään mistään. Tällaisia housuja ei aiemmin ole minulla ollutkaan. Kyseinen kirppari oli Pelastusarmeijan kirpputori, ja muuton takia siellä on nyt -50% alennus. Täytyy käydä huomenna vielä uusiksi katsomassa...

Useimmiten kirppareilta lähtee mukaan vaatteita. Useatkin lempparivaatteet ovat kirpparilöytöjä, tuolta kun sattuu löytymään uniikkeja kappaleita joita ei enää kaupoissa myydä, joten ei välttämättä ihan jokaisen päällä samanlaista löydä.
Joitakin astioita on löytynyt myös. Joskus löytää todella halvalla isompiakin sarjoja. Tänäänkin olisi ollut tosi tyylikäs kuppi+lautanen -sarja, kuusi paria viidellä eurolla - tosin sitä ei nyt tullut ostettua, koska noita kupposia löytyy melko paljonkin.

Olisi kiva päästä taas vaihteeksi jollekin isolle kirpparille. Kerran olen käynyt Helsingissä yhdellä isolla kirpparilla, en kyllä muista ostinko mitään, oli vähän hankala tilanne ostaa mitään. Täytyypä katsoa jos eksyisi sinne taas joskus.
Heh, nyt kyllä nousi taas kirpparikuume kun yhdessä pääsi käymään x) Täytyy käydä katsomassa tämä toinen uudistunut kirppari täällä, ja sitten voisi käydä joskus ennen työpäivää Hämeenlinnan kirppareilla. Ja Lahdessa myös, kun sinne viikonloppuna menen.