http://therasmusmaailma.net/ Wed, 10 Mar 2010 13:20:26 +0200 MyBB http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1195 Mon, 08 Mar 2010 23:19:45 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1195
http://www.youtube.com/watch?v=CvjbA2CjxnY
Mitäs pidätte Vesala-Ylönen-Toppinen-Kurkela yhteistyöstä? Tai muutenkin Johanna Kurkelasta, jos mielipiteensä haluaa kertoa..

Ensimmäisillä kuuntelukerroilla tuon Rakkauslaulun sävelestä tuli vahvat assosiaatiot Rasmukseen ja erityisesti October & April:iin. Nyt kun on tullut kuunneltua enemmän niin en kyllä sitä enää huomaa, mutta sävel on kyllä jokatapauksessa upea, mitä en kyllä yhtään ihmettele, kun on Lauri Ylösestä kyse. Jää soimaan päähän mukavasti. Ja sanoista voisi todeta ihan samoin. Upeat, enkä yhtään ihmettele, kun tietää niistäkin tekijän.

En pidä kiinni, en työnnä sua pois
ja pyytämättäkin tahtoisit jäädä

Tämä on jotenkin siisti kohta, ihan kuin käänteinen PMMP:n Onni-biisin sanoille, joissa on "surullisempi" lopputulos. (Kohdassa on myös aivan uskomattoman hyvä sävel!) Tykkään kuin hullu puurosta sellaisista sanoistuksista, joista ainakin oman pääni sisällä pystyn löytämään jollain tavalla intertekstuaalisia kohtia, vaikkeivat ne sitten alunperin tarkoituksenmukaisia olisikaan

Mä en käskenyt lähtemään
enkä pyytänyt jäämään
Vain muistamaan
Tehdään niin kuin täytyy
Kun mentävä on
niin mentävä on

Johanna Kurkelasta mulle tulee mieleen Vuokko Hovatta, ja voisin varmasti sekoittaa nämä kaksi artistia, mutta tulkinta on tässä kyllä hyvä. Ja sello on ihan parhautta. Joku jossain joskus totesi, että sello tekee aina biisistä hyvän. Saattaa pitää paikkansa, mutta olisi tämä loistoteos jokatapauksessa. Täytyy sanoa, että Laurin Rakkauslauluista parempi, vaikka ensimmäinenkin omalla tavallaan on loistava :lol:]]>
http://www.youtube.com/watch?v=CvjbA2CjxnY
Mitäs pidätte Vesala-Ylönen-Toppinen-Kurkela yhteistyöstä? Tai muutenkin Johanna Kurkelasta, jos mielipiteensä haluaa kertoa..

Ensimmäisillä kuuntelukerroilla tuon Rakkauslaulun sävelestä tuli vahvat assosiaatiot Rasmukseen ja erityisesti October & April:iin. Nyt kun on tullut kuunneltua enemmän niin en kyllä sitä enää huomaa, mutta sävel on kyllä jokatapauksessa upea, mitä en kyllä yhtään ihmettele, kun on Lauri Ylösestä kyse. Jää soimaan päähän mukavasti. Ja sanoista voisi todeta ihan samoin. Upeat, enkä yhtään ihmettele, kun tietää niistäkin tekijän.

En pidä kiinni, en työnnä sua pois
ja pyytämättäkin tahtoisit jäädä

Tämä on jotenkin siisti kohta, ihan kuin käänteinen PMMP:n Onni-biisin sanoille, joissa on "surullisempi" lopputulos. (Kohdassa on myös aivan uskomattoman hyvä sävel!) Tykkään kuin hullu puurosta sellaisista sanoistuksista, joista ainakin oman pääni sisällä pystyn löytämään jollain tavalla intertekstuaalisia kohtia, vaikkeivat ne sitten alunperin tarkoituksenmukaisia olisikaan

Mä en käskenyt lähtemään
enkä pyytänyt jäämään
Vain muistamaan
Tehdään niin kuin täytyy
Kun mentävä on
niin mentävä on

Johanna Kurkelasta mulle tulee mieleen Vuokko Hovatta, ja voisin varmasti sekoittaa nämä kaksi artistia, mutta tulkinta on tässä kyllä hyvä. Ja sello on ihan parhautta. Joku jossain joskus totesi, että sello tekee aina biisistä hyvän. Saattaa pitää paikkansa, mutta olisi tämä loistoteos jokatapauksessa. Täytyy sanoa, että Laurin Rakkauslauluista parempi, vaikka ensimmäinenkin omalla tavallaan on loistava :lol:]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1194 Tue, 02 Mar 2010 11:37:18 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1194 Title: Kaikki mun kokemani on ollut ihan täyttä paskaa
Author: En_tiedä_kuka_olen
Rating: ??
Pairing: Ei näkyviä ihmissuhteita.
Warnings: ehkä kiroilua ja sitten puhutaan itsemurhistakin...
Summary: Mummin kuoltua mikään ei ole ollut niin kuin ennen...
In/@: Oulu 2006-2008
Inspirated by: En ole saanut mistään inspiraatiota, tämä on tositarina.

Tapahtuneesta on jo kulunut yli kolme pitkää vuotta, mutta en ole vieläkään päässyt yli siitä ikävästä, jonka mummini aiheutti lähtiessään maaillmasta traagisimmalla mahdollisella tavalla. Ikävä on ollut aivan suunnaton. Olen itkeskellyt, viillellyt, yrittänyt moneen otteeseen itsemurhaa, yhdesti jopa melkein onnistuinkin siinä. Olisin onnistunutkin, ellei opettajani olisi nähnyt minua koulun katolla... Tämä tositarina kertoo elämästäni tuskan kourissa:

Luku 1, KAKSI PÄIVÄÄ

Oli lokakuinen lauantai-iltapäivä. Olimme isäni kanssa hakemassa hänen työautoaan korjaamosta. Olin jo valmiiksi masentunut mummini syövän takia, eikä oloani helpottanut yhtään se, että satoi vettä taivaan täydeltä. Mummi oli kärsinyt syövästä kaksi vuotta, ja teki nyt kuolemaa. Aiemmin tuona kaameana päivänä olimme saaneet tietää, ettei mummi eläisi luultavasti enää vuorokauttakaan.

Auto vapautui vihdoin huollosta ja lähdimme isäni kanssa vaitonaisina kotiin.
- Käytäiskö jossain syömässä? isäni kysyi hiljaa.
- Ei oo nälkä! huusin kasvot raivosta ja itkusta punaisina. Isä hätkähti ilmettäni ja tuijotti tiehen päin ison kuorma-auton jättiläismäisen kokoisesta tuulilasista. Vasta isän kavahdettua tajusin, että olin itkenyt. "Mikä minua oikein vaivaa?" kysyin itseltäni liiankin monta kertaa. Ihmettelin itsekin sitä, että miksi olin niin kovin huonolla tuulella. Eihän isä mitään pahaa ollut tarkoittanut, yritti vain piristää.
Katsoin ison auton hytin sivuikkunasta tummia pilviä ja niistä tipahtelevia vesipisaroita. Oli siinä mukana jonkun verran räntääkin. Säätä ei voinut hyväksi kutsua. "Loistava sää tälle mielentilalle" ajattelin.

Kotiin päästyämme menin riisuuduttuani suoraan keittiöön. Avasin toiseksi ylimmän vetolaatikon ja löysin sieltä itselleni tiettyyn tarkoitukseen sopivan puukon. Lähdin kapuamaan portaat ylös huoneeseeni. Mahaani kouraisi. En ollut koskaan ennen viillellyt, en ennen tätä. Lukitsin huoneen oven perässäni ja menin huoneeni toiseen päätyyn. Istuuduin sängylle katselemaan seinälläni olevia lempibändini julisteita ja valokuvia. Ne ovat näinä päivinä antaneet minulle voimia jatkaa eteenpäin, voimia aloittaa uusi huominen ja kohtaamaan uudet haasteet, olivat ne sitten millaisia hyvänsä.

Ennen kuin edes harkitsinkaan puukon terän laskemista iholleni, otin CD-soittimen kaukosäätimen ja raitoin musiikin täysille. Ensimmäisen kappaleen alkusoitot melkein saivat minut säikähtämään. "Ihmekös tässä tunnetilassa?" vakuutin itselleni.
- Tonight we escape, just you and me... We´ll find a peace somewhere across the seas..., Laurin sanat kaikuivat pääkopassani. Mitään ajattelematta käärin paitani hihan ylös ja painoin puukon terän kiinni ihooni. Jäin katsomaan ranteestani vuotavaa verivanaa. Hymyilin, en tiedä miksi...

Seuraavana päivänä heräsin siihen, kun isäni huusi alakerrasta:
- Äitis soitti ja sano, että mummi on kuollu!
- Voi eikä, ei oo totta! ulvahdin ja pomppasin sängystä pois. Vedin pitkähihaisen päälleni ennätysajassa ja juoksin avaamaan huoneeni oven. Ryntäsin portaat alas.
- Soittiko äiti? kysyin ja näin sumeasti, miten isä nyökkäsi pienesti.

Tunsin kuinka kyyneleet alkoivai tulvia silmiini väkipakolla. Käännyin kannoillani ja harpoin eteiseen. Vedin takin päälleni ja kengät jalkaani. Sitten katosin ovesta ulos. Kahden päivän aikana oli tapahtunut niin paljon. Kaikki pyöri vyyhtinä aivoissani ja tuntui kuin siitä ei tulisi koskaan loppua. Juoksin itkien pihatietä pitkin, kunnes saavuin pienelle peltotilkulle. Istahdin märkään heinikkoon ja annoin kyyneleiden norua poskilleni.


Tällainen, hope u like it! Commatkaas ihiimeesä immeiset!]]> Title: Kaikki mun kokemani on ollut ihan täyttä paskaa
Author: En_tiedä_kuka_olen
Rating: ??
Pairing: Ei näkyviä ihmissuhteita.
Warnings: ehkä kiroilua ja sitten puhutaan itsemurhistakin...
Summary: Mummin kuoltua mikään ei ole ollut niin kuin ennen...
In/@: Oulu 2006-2008
Inspirated by: En ole saanut mistään inspiraatiota, tämä on tositarina.

Tapahtuneesta on jo kulunut yli kolme pitkää vuotta, mutta en ole vieläkään päässyt yli siitä ikävästä, jonka mummini aiheutti lähtiessään maaillmasta traagisimmalla mahdollisella tavalla. Ikävä on ollut aivan suunnaton. Olen itkeskellyt, viillellyt, yrittänyt moneen otteeseen itsemurhaa, yhdesti jopa melkein onnistuinkin siinä. Olisin onnistunutkin, ellei opettajani olisi nähnyt minua koulun katolla... Tämä tositarina kertoo elämästäni tuskan kourissa:

Luku 1, KAKSI PÄIVÄÄ

Oli lokakuinen lauantai-iltapäivä. Olimme isäni kanssa hakemassa hänen työautoaan korjaamosta. Olin jo valmiiksi masentunut mummini syövän takia, eikä oloani helpottanut yhtään se, että satoi vettä taivaan täydeltä. Mummi oli kärsinyt syövästä kaksi vuotta, ja teki nyt kuolemaa. Aiemmin tuona kaameana päivänä olimme saaneet tietää, ettei mummi eläisi luultavasti enää vuorokauttakaan.

Auto vapautui vihdoin huollosta ja lähdimme isäni kanssa vaitonaisina kotiin.
- Käytäiskö jossain syömässä? isäni kysyi hiljaa.
- Ei oo nälkä! huusin kasvot raivosta ja itkusta punaisina. Isä hätkähti ilmettäni ja tuijotti tiehen päin ison kuorma-auton jättiläismäisen kokoisesta tuulilasista. Vasta isän kavahdettua tajusin, että olin itkenyt. "Mikä minua oikein vaivaa?" kysyin itseltäni liiankin monta kertaa. Ihmettelin itsekin sitä, että miksi olin niin kovin huonolla tuulella. Eihän isä mitään pahaa ollut tarkoittanut, yritti vain piristää.
Katsoin ison auton hytin sivuikkunasta tummia pilviä ja niistä tipahtelevia vesipisaroita. Oli siinä mukana jonkun verran räntääkin. Säätä ei voinut hyväksi kutsua. "Loistava sää tälle mielentilalle" ajattelin.

Kotiin päästyämme menin riisuuduttuani suoraan keittiöön. Avasin toiseksi ylimmän vetolaatikon ja löysin sieltä itselleni tiettyyn tarkoitukseen sopivan puukon. Lähdin kapuamaan portaat ylös huoneeseeni. Mahaani kouraisi. En ollut koskaan ennen viillellyt, en ennen tätä. Lukitsin huoneen oven perässäni ja menin huoneeni toiseen päätyyn. Istuuduin sängylle katselemaan seinälläni olevia lempibändini julisteita ja valokuvia. Ne ovat näinä päivinä antaneet minulle voimia jatkaa eteenpäin, voimia aloittaa uusi huominen ja kohtaamaan uudet haasteet, olivat ne sitten millaisia hyvänsä.

Ennen kuin edes harkitsinkaan puukon terän laskemista iholleni, otin CD-soittimen kaukosäätimen ja raitoin musiikin täysille. Ensimmäisen kappaleen alkusoitot melkein saivat minut säikähtämään. "Ihmekös tässä tunnetilassa?" vakuutin itselleni.
- Tonight we escape, just you and me... We´ll find a peace somewhere across the seas..., Laurin sanat kaikuivat pääkopassani. Mitään ajattelematta käärin paitani hihan ylös ja painoin puukon terän kiinni ihooni. Jäin katsomaan ranteestani vuotavaa verivanaa. Hymyilin, en tiedä miksi...

Seuraavana päivänä heräsin siihen, kun isäni huusi alakerrasta:
- Äitis soitti ja sano, että mummi on kuollu!
- Voi eikä, ei oo totta! ulvahdin ja pomppasin sängystä pois. Vedin pitkähihaisen päälleni ennätysajassa ja juoksin avaamaan huoneeni oven. Ryntäsin portaat alas.
- Soittiko äiti? kysyin ja näin sumeasti, miten isä nyökkäsi pienesti.

Tunsin kuinka kyyneleet alkoivai tulvia silmiini väkipakolla. Käännyin kannoillani ja harpoin eteiseen. Vedin takin päälleni ja kengät jalkaani. Sitten katosin ovesta ulos. Kahden päivän aikana oli tapahtunut niin paljon. Kaikki pyöri vyyhtinä aivoissani ja tuntui kuin siitä ei tulisi koskaan loppua. Juoksin itkien pihatietä pitkin, kunnes saavuin pienelle peltotilkulle. Istahdin märkään heinikkoon ja annoin kyyneleiden norua poskilleni.


Tällainen, hope u like it! Commatkaas ihiimeesä immeiset!]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1193 Sun, 28 Feb 2010 20:38:55 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1193 Author: Icarus-
Pairing: -
Raiting: S
Genre: draama
Beta: Tällä kertaa ei ole.
Summary: Lopulta olin itkenyt itseni uneen. Minä rakastan sinua.
Disclaimer: Minä en omista tarinassa esiintyviä hahmoja enkä väitä keksineeni puoliakaan paikoista tai nimistä mitä tässä mainitaan, enkä yritä astua kenenkään varpaille. Minä vain pikkuisen leikin heidän herkullisilla nimillään ja ulkonäöillään enkä missään nimessä saa tästä rahaa. Vain kyseenalaista mainetta 8)


A/N: Tällainen pieni pätkä, joka syntyi eräs ilta.

Enjoy!

***

Makasin turhautuneena sängylläni tuijottaen kattoon. Muistelin, kuinka pidit minua kyseisellä sängyllä lähelläsi. Tunsin oloni suuttuneeksi, joten päätin lähteä ajamaan autolla, jotta saisin pääni tyhjennettyä. Matkasin parisenkymmentä kilometriä ja päätin pysähtyä kauppaan ostamaan juotavaa. Kävelin tutun kahvilan ohi. Vilkaisin kahvilan ikkunasta sisään ja muistin sinut. Kasvosi, silmäsi, hymysi ja kosketuksesi. Tunsin sydämessäni kivuliaan piston.
Kyyneleet kostuttivat silmäni ja valuivat vaalealle iholleni. Juoksin takaisin autoon ja annoin kaiken purkautua. Itkin. Itkin pitkään, yksin, ja pimeässä. Muistin, ettei minulla oikeastaan ole ketään jolle kertoa näistä ajatuksistani. Enkä voisi kertoa ainakaan sinulle. Lähdin ajamaan kotiin päin, jotta pääsisin nopeasti nukkumaan ja unohtamaan. Päässäni pyöri kirjoittamasi sana yhä uudestaan ja uudestaan; väärä.
Et rakasta minua enää, niin kuin minä rakastan sinua. Päästyäni peiton alle itkin taas, niin paljon, että silmiin sattui. Lopulta olin itkenyt itseni uneen.
Minä rakastan sinua.]]> Author: Icarus-
Pairing: -
Raiting: S
Genre: draama
Beta: Tällä kertaa ei ole.
Summary: Lopulta olin itkenyt itseni uneen. Minä rakastan sinua.
Disclaimer: Minä en omista tarinassa esiintyviä hahmoja enkä väitä keksineeni puoliakaan paikoista tai nimistä mitä tässä mainitaan, enkä yritä astua kenenkään varpaille. Minä vain pikkuisen leikin heidän herkullisilla nimillään ja ulkonäöillään enkä missään nimessä saa tästä rahaa. Vain kyseenalaista mainetta 8)


A/N: Tällainen pieni pätkä, joka syntyi eräs ilta.

Enjoy!

***

Makasin turhautuneena sängylläni tuijottaen kattoon. Muistelin, kuinka pidit minua kyseisellä sängyllä lähelläsi. Tunsin oloni suuttuneeksi, joten päätin lähteä ajamaan autolla, jotta saisin pääni tyhjennettyä. Matkasin parisenkymmentä kilometriä ja päätin pysähtyä kauppaan ostamaan juotavaa. Kävelin tutun kahvilan ohi. Vilkaisin kahvilan ikkunasta sisään ja muistin sinut. Kasvosi, silmäsi, hymysi ja kosketuksesi. Tunsin sydämessäni kivuliaan piston.
Kyyneleet kostuttivat silmäni ja valuivat vaalealle iholleni. Juoksin takaisin autoon ja annoin kaiken purkautua. Itkin. Itkin pitkään, yksin, ja pimeässä. Muistin, ettei minulla oikeastaan ole ketään jolle kertoa näistä ajatuksistani. Enkä voisi kertoa ainakaan sinulle. Lähdin ajamaan kotiin päin, jotta pääsisin nopeasti nukkumaan ja unohtamaan. Päässäni pyöri kirjoittamasi sana yhä uudestaan ja uudestaan; väärä.
Et rakasta minua enää, niin kuin minä rakastan sinua. Päästyäni peiton alle itkin taas, niin paljon, että silmiin sattui. Lopulta olin itkenyt itseni uneen.
Minä rakastan sinua.]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1192 Wed, 24 Feb 2010 18:53:31 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1192 Author: Icarus-
Pairing: Tom/Michael
Raiting: R - K-17 (?)
Genre: fluff/draama/tuplaraapalle
Beta: Mando(finistä)
Summary: Yhtäkkiä Tom tunsi kuuman hengityksen kaulallaan.
Disclaimer: Minä en omista tarinassa esiintyviä hahmoja enkä väitä keksineeni puoliakaan paikoista tai nimistä mitä tässä mainitaan, enkä yritä astua kenenkään varpaille. Minä vain pikkuisen leikin heidän herkullisilla nimillään ja ulkonäöillään enkä missään nimessä saa tästä rahaa. Vain kyseenalaista mainetta 8)

Warnings: Homoilua, suht tarkkaa kuvausta miesten välisestä kanssakäymisestä!

A/N: Tässä olisi tällainen tuplaraapale, jonka kirjoitin… eräs aamu :D

Enjoy!

***

“Haista paska Michael, olet pelkkä itsekeskeinen kusipää!” Tom huusi ja lähti juoksemaan kohti lähintä kukkulaa jättäen kodin taakseen. Hän kuuli Michaelin huutavan hänen peräänsä, mutta ei suostunut pysähtymään. Vielä hetken juostuaan Tom pysähtyi ja kävi nurmikolle pitkäkseen. Hän ei haluaisi antaa periksi Michaelille, koska tämä oli epäillyt että mustatukkainen oli pettänyt tätä kaverinsa Danielin kanssa, vaikka he olivat vain tehneet aselevon vihollisensa kanssa ollessaan kahdestaan kirjastossa. Ei se ollut Tomin vika että Daniel oli suudellut häntä.
“Minä inhoan Danielia”, Tom ajatteli ja sulki silmänsä. Hän haisteli makeaa ilmaa joka sai tuoksunsa lähellä kasvavista orvokeista. Tom tunsi olonsa rauhalliseksi kaikesta tapahtuneesta huolimatta.

Yhtäkkiä Tom tunsi kuuman hengityksen kaulallaan.
“Vieläkö olet vihainen?” Michael kuiskasi mustatukkaisen korvaan ja näykkäisi toisen korvanlehteä hellästi. Tom ei ehtinyt vastata ennen kuin tunsi kädet vaeltamassa paitansa alla. Hän ei halunnut avata silmiään, vaan piti ne visusti kiinni. Michael suuteli poikaystäväänsä vaativasti ja alkoi avata tämän housuja. Pian Tom tunsi lämpimän käden erektiollaan, joka sai hänet huokaamaan kuuluvasti. Vaaleatukkainen tiesi mistä toinen piti, joten ei kestänyt kauaakaan kun Tom laukesi huutaen toisen nimeä. Tasattuaan hengityksensä Tom avasi silmänsä.
“No?” Michael kysyi.
“Ei, en ole enää vihainen”, Tom sanoi ja käpertyi Michaelin kainaloon silittelemään toisen kaulaa. Hän oli onnellinen.]]> Author: Icarus-
Pairing: Tom/Michael
Raiting: R - K-17 (?)
Genre: fluff/draama/tuplaraapalle
Beta: Mando(finistä)
Summary: Yhtäkkiä Tom tunsi kuuman hengityksen kaulallaan.
Disclaimer: Minä en omista tarinassa esiintyviä hahmoja enkä väitä keksineeni puoliakaan paikoista tai nimistä mitä tässä mainitaan, enkä yritä astua kenenkään varpaille. Minä vain pikkuisen leikin heidän herkullisilla nimillään ja ulkonäöillään enkä missään nimessä saa tästä rahaa. Vain kyseenalaista mainetta 8)

Warnings: Homoilua, suht tarkkaa kuvausta miesten välisestä kanssakäymisestä!

A/N: Tässä olisi tällainen tuplaraapale, jonka kirjoitin… eräs aamu :D

Enjoy!

***

“Haista paska Michael, olet pelkkä itsekeskeinen kusipää!” Tom huusi ja lähti juoksemaan kohti lähintä kukkulaa jättäen kodin taakseen. Hän kuuli Michaelin huutavan hänen peräänsä, mutta ei suostunut pysähtymään. Vielä hetken juostuaan Tom pysähtyi ja kävi nurmikolle pitkäkseen. Hän ei haluaisi antaa periksi Michaelille, koska tämä oli epäillyt että mustatukkainen oli pettänyt tätä kaverinsa Danielin kanssa, vaikka he olivat vain tehneet aselevon vihollisensa kanssa ollessaan kahdestaan kirjastossa. Ei se ollut Tomin vika että Daniel oli suudellut häntä.
“Minä inhoan Danielia”, Tom ajatteli ja sulki silmänsä. Hän haisteli makeaa ilmaa joka sai tuoksunsa lähellä kasvavista orvokeista. Tom tunsi olonsa rauhalliseksi kaikesta tapahtuneesta huolimatta.

Yhtäkkiä Tom tunsi kuuman hengityksen kaulallaan.
“Vieläkö olet vihainen?” Michael kuiskasi mustatukkaisen korvaan ja näykkäisi toisen korvanlehteä hellästi. Tom ei ehtinyt vastata ennen kuin tunsi kädet vaeltamassa paitansa alla. Hän ei halunnut avata silmiään, vaan piti ne visusti kiinni. Michael suuteli poikaystäväänsä vaativasti ja alkoi avata tämän housuja. Pian Tom tunsi lämpimän käden erektiollaan, joka sai hänet huokaamaan kuuluvasti. Vaaleatukkainen tiesi mistä toinen piti, joten ei kestänyt kauaakaan kun Tom laukesi huutaen toisen nimeä. Tasattuaan hengityksensä Tom avasi silmänsä.
“No?” Michael kysyi.
“Ei, en ole enää vihainen”, Tom sanoi ja käpertyi Michaelin kainaloon silittelemään toisen kaulaa. Hän oli onnellinen.]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1191 Sun, 14 Feb 2010 14:52:40 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1191
Nimi:The Omen 666 (2006)(3.julkaisu)
Ensimmäinen julkaisu:1976, Omen - Ennustus
Toinen julkaisu: Seitsemän Tikaria
Ikäräjä: K-15
Tyyli/laji: Kauhu
Henkilöt: Isä, äiti ja 5-vuotias adoptiopoika Damien
Tapahtumia: Äiti synnyttää kuolleen poikavauvan, eikä tiedä asiasta mitään. Isä haluaa säästää vaimonsa järkytykseltä ja ottaa samana päivänä syntyneen orpovauvan adoptioon. Pian alkaa tapahtua kummia, ihmisiä kuolee traagisesti ja pian käykin ennuste ilmi: Damien on Saatanan poika.

Tää oli aika jännä(OK, katsoin tämän 11-vuotiaana, ja katsokaa ikäraja!)]]>
Nimi:The Omen 666 (2006)(3.julkaisu)
Ensimmäinen julkaisu:1976, Omen - Ennustus
Toinen julkaisu: Seitsemän Tikaria
Ikäräjä: K-15
Tyyli/laji: Kauhu
Henkilöt: Isä, äiti ja 5-vuotias adoptiopoika Damien
Tapahtumia: Äiti synnyttää kuolleen poikavauvan, eikä tiedä asiasta mitään. Isä haluaa säästää vaimonsa järkytykseltä ja ottaa samana päivänä syntyneen orpovauvan adoptioon. Pian alkaa tapahtua kummia, ihmisiä kuolee traagisesti ja pian käykin ennuste ilmi: Damien on Saatanan poika.

Tää oli aika jännä(OK, katsoin tämän 11-vuotiaana, ja katsokaa ikäraja!)]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1190 Thu, 11 Feb 2010 19:33:41 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1190
Eli mulla olis tässä pari:

Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset. (Joo, kuvaiskohan mua jotenkin?)

Ja tämä:

Hädässä ystävä tunnetaan. (kaverin mielestä toi sopii mulle, kun olen aina häntä auttamassa enkunläksyjen kanssa)]]>
Eli mulla olis tässä pari:

Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset. (Joo, kuvaiskohan mua jotenkin?)

Ja tämä:

Hädässä ystävä tunnetaan. (kaverin mielestä toi sopii mulle, kun olen aina häntä auttamassa enkunläksyjen kanssa)]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1189 Mon, 01 Feb 2010 22:07:56 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1189
No one
Have to read, have to learn, but who teaches me? Maybe no one. Who helps me with my homeworks if I can´t do them? Answer: no one. Who understands me if there are difficult for me? No one! But why? I don´t know...


OK, OK, OK, ihan meni mettään koko roska, mutta jos joku tykkää, niin se on aina hyvä asia:P]]>
No one
Have to read, have to learn, but who teaches me? Maybe no one. Who helps me with my homeworks if I can´t do them? Answer: no one. Who understands me if there are difficult for me? No one! But why? I don´t know...


OK, OK, OK, ihan meni mettään koko roska, mutta jos joku tykkää, niin se on aina hyvä asia:P]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1188 Sun, 31 Jan 2010 20:39:06 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1188
Tässä tulisi ensimmäinen kysymys;

Tiedän ettei tarinoihin saa kirjoittaa slash -tekstejä julkisuuden henkilöistä, mutta entäs jo olemassa olevista fantasiahenkilöistä, esim. Twilightin tai Harry Potterin hahmoista?]]>
Tässä tulisi ensimmäinen kysymys;

Tiedän ettei tarinoihin saa kirjoittaa slash -tekstejä julkisuuden henkilöistä, mutta entäs jo olemassa olevista fantasiahenkilöistä, esim. Twilightin tai Harry Potterin hahmoista?]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1187 Sat, 30 Jan 2010 19:06:21 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1187 Author: --LiQuiD
Fandom: The Rasmus
Genret: Drama, Romance, Fantasy?
Rating: K-13
Summary: Lauri on tulossa kotiin bänditreeneistä ja joutuu salaperäisen olion hyökkäyksen kohteeksi. Pian Lauri kumminkin huomaa, että on vampyyri. Miten tästä eteenpäin?
A/N: Teksti pohjautuu vuoteen 2005.


Hyökkäys

Mies käveli ripein askelin kotiaan kohti bänditreeneistä Hietalahteen. Hänen nimensä oli Lauri Ylönen. Oli pimeä syyskuun ilta, lehdet olivat jo tippuneet puista. Tuuli humisi hänen korvissaan.

Lauri asui noin kilometrin päästä treenikämpästä. The Rasmuksella oli alkamassa viikon kuluttua, neljän kuukauden pituinen maailmankiertue. Uusi albumi Hide From The Sun oli menestynyt mukavasti maailmalla, varsinkin Suomessa, Meksikossa ja Argentiinassa, mutta albumi ei menestynyt yhtä hyvin, kuin Dead Letters albumi, joka myi maailmanlaajuisesti yli 1,5 miljoonaa kappaletta.
Kaksi vuotta oli mennyt todella nopeasti.

Lauri oli jo lähikaupan kohdalla eli K-marketin kulmalla. Hän tuli tienristeykseen ja kuuli viereiseltä kujalta ääntä. Lauri huuteli hetken aikaa kujalle, mutta mitään ääniä ei enään kuulunut.
Lauri käänsi päänsä pois päin ja ääni kuului taas, nyt ääni kuului lähempää. Hän kerkesi vain kääntää päänsä ja huomata punaiset silmät.

Seuraavaksi hän heräsi samasta paikasta, minne oli pyörtynytkin.
Hän nousi varovasti seisomaan. Hän jatkoi eilistä kotimatkaansa huojuvin askelin. Laurin päästyä kotiin hän meni ensimmäiseksi vessaan ja katsoi peiliin.
Hän näki taas ne punaiset silmät, mutta pian hän huomasi, että ne olivat hänen omansa.
"Mitä on tapahtunut?" Lauri kysyi itseltään.
Nyt hän huomasi kaulassaan jäljet. Lauri tajusi välittömästi, että jokin oli purrut häntä, mutta mikä?

Lauri päätti unohtaa asian ja jatkaa elämää normaaliin tapaan, niin kuin mitään ei olisikaan tapahtunut.
Hän käveli keittiöön ja päätti tehdä pizzaa.
Hän kaivoi kaapista tarvikkeet ja aineet.

Pizzan ollessa uunissa Lauri käveli parvekkeelle tupakalle. Aurinko paistoi vain hieman. Auringonsäteet osuivat Laurin käteen juuri, kun hän oli sytyttämässä tupakkaansa. Hän huomasi, että hänen ihonsa oli kuin timantti.
"Mikä mua oikein vaivaa?" Lauri kysyi itseltään ja meni sisälle ja katsoi käsiään ne eivät olleet enään kuin timantit. Hän katsoi omaa kuvaansa peilistä, hänen kasvonsa olivat kalpeat.
"Mun pitää soittaa Akille", Lauri tuumi ja näppäili Akin numeron kännykkäänsä.
Lauri kertoi Akille, mitä oli tapahtunut ja mikä häntä vaivasi.
Aki kuulosti huolestuneelta ja lupasi tulla nopeasti.

Lauri käveli ympyrää olohuoneessa, kunnes äkillinen palaneen haju tuli nokkaan.
"Ai perhana! Se pizza!" Lauri muisti ja syöksyi kuin suihkari keittiöön. Hän otti pizzan pois uunista.
"Ihanaa sinne meni päivällinen", Lauri valitti ja käveli olohuoneeseen laittamaan telkkarin päälle.
Juuri, kun hän oli päässyt, istumaan ovikellon ylipirteä ääni soi.
Lauri tassutti avamaan oven. Oven takaa paljastui Aki.
"Niin sulla oli jokin ongelma?" Aki kysyi.
"Juu niin on. Kato", Lauri sanoi ja käveli parvekkeelle auringonvaloon.
Akin suu loksahti auki ja silmät päässä pyöristyivät lautasen kokoiseksi.
"Mikä sä oikein oot?" Aki ihmetteli monttu auki.
"En tiiä yhtään ja kato mun silmii", Lauri käski.
"Sä näytät kuolleelta", Aki ilmaisi mielipiteensä.
"Kiitos", Lauri tiuskaisi.
"Sä oot varmaan kipee", Aki ajatteli ja kokeili Laurin otsaa, joka osoittautui jääkylmäksi.
"Sähän oot ihan kylmä", Aki sanoi ja alkoi itse täristä.
"Kylmäihoinen", Aki jatkoi leikillä.
Lauri tuntui kokoaan pysähtyneen, hän oli kuullut tuon sanan jossain ennen, mutta missä?
"Aki, se tyyppi!" Lauri muisti.
"Mikä tyyppi?" Aki kysyi ihmeissään.
"Se mikä mua puri", Lauri kertoi.
"Sillä oli punaset silmät ja sano: kylmäihoinen, ennen kun mä pökräsin", Lauri jatkoi.
"Mä taidan tästä mennä", Aki ilmoitti ja lähti vähin äänin Laurilta.

Lauri vaipui taas miettimään, mitä oli tapahtunut? Ja mikä hän oikein oli?
Kaikki oli tapahtunut niin silmänräpäyksessä. Laurin päässä pyöri vanhoja taruja vampyyreistä, jotka hyökkäävät kimppuun pimeällä. Hänen ajatuksensa keskeytti kännykän ääni, se oli Eero.
"Ylönen", Lauri vastasi tapansa mukaan puhelimeen.
"Eero täs moi. Niin mä kuulin sun ongelmista", Eero jutteli rauhallisesti.
"Juu, ei täs mitään. Onneks ei käyny pahemmin", Lauri selitti.
"Pahemmin? Aki kertoi et sä näytät ihan kuolleelta", Eero sanoi.
"No niin. Taidan mä vähän näyttää", Lauri huokaisi.
"No ei mul kummempia. Niin huomen treenit kymmenest eteenpäin", Eero sanoi.
"Okei, moikka", Lauri sanoi ja sulki puhelimen.

Lauri ei ollut nukkunut koko yönä ollenkaan. Eikä häntä väsyttänytkään. Kello raksutti jo puolta kymmentä ja Lauri päätti lähteä treenikämpälle.
Hän veti mustan piponsa päähän, mustan takin päälleen ja mustat maiharit jalkaan.

Lauri oli noin vartissa perillä. Kaikki muut olivat jo paikalla. Paulille oli myös selvinnyt Laurin ongelma.
"Eiköhän aloiteta?" Aki kysyi rumpujen takaanta.
"Joo. Vedetääks eka vaik In The Shadows?" Pauli kysyi muilta, jotka nyökkäilivät.
Biisin jälkeen Aki lähti rumpujen takaanta pois ja käveli treenikämpän keittiöön ja tuli pian pois sieltä, jonkin paperin kanssa ja saksien.
"Mä tein jo biisilistan maailmankiertueelle", Aki sanoi ja leikkasi saksilla vahingossa sormeensa.
"Ai perkele!" Aki huudahti.
Veren haju pisti Laurin nokkaan ja Laurin silmät laajenivat ja hän hyökkäsi Akin kimppuun, mitään sanomatta.
"Hei hei, Lauri irti!" Eero huusi ja veti Laurin pois Akin kimpusta.
"Mikä sulla oikein on?" Eero tenttasi Lauria.
Lauri ei vastannut mitään, hän lähti paikalta ovet paukkuen.
"Mikä mua vaivaa?" Lauri mietti kuumeisesti lähtiessään treenikämpältä.

Laurin lähdettyä treenikämpältä muut jäivät siivoilemaan paikkoja ja puhumaan Laurin oudosta käytöksestä.
"Eiks Lauri ole jotenkin outo?" Pauli aloitti keskustelun.
"On joo. Se on muuttunu jotenkin sen pureman jälkeen, kuin haudasta noussut", Aki sanoi laittaessaan laastaria sormeensa.
"Ja ne silmät", Eero jatkoi.
"Siinä on jotain outoa", Pauli sanoi.
"Puhutaan huomenna lisää. Mun täytyy mennä laittaa ruokaa", Eero ilmoitti ja alkoi tehdä lähtöä.
"Okei. No nähdään huomenna", Pauli sanoi.
"Aki, ole sitten varovainen" Pauli jatkoi kiusataakseen rumpalia.
"Juu, moikka nähdään huomenna", Aki sanoi ja poistui ovesta Eeron kanssa vähin äänin.

Kello oli jo, vaikka mitä illalla. Lauri oli ollut koko päivän satamassa istumassa.
Lauri oli raahautunut kotiin ja huomasi, että hän oli muuttunut kokonaan. Oliko yksi purema aiheuttanut kaiken tämän?
Lauri avasi tietokoneensa ja meni internetiin, etsimään tietoa hänen "oireistaan".
Pian Laurin silmään osui teksti vampyyreistä.
"Eihän sellaisia ole olemassa", Lauri sanoi ääneen.
Hän luki tiedot mitä sanottiin: punaiset silmät, kalpeus, verenhimo, nopeus ja kylmä iho. Laurin silmät muuttuivat lautasen kokoiseksi nähdssään tämän. Lauri jatkoi tekstin lukemista: 1820-luvulla vampyyrit tuhottiin täysin, mutta yksi pääsi pakenemaan, Zina. Hän loi vampyyrikannan, kun tämä tuhottiin häneltä, hän katosi ja lupasi palaavansa. Lauri sulki tietokoneen ja silmänsä.
Hän lähti takaisin ulos.

Laurin käveltyä vähän matkaa, hän huomasi sen punasilmäisen ihmisen parinkymmenen metrin päässä.
Vai oliko se edes ihminen? Punaiset silmät lähestyivät ja pian Lauri tunnisti olion Zinaksi, eli vampyyriksi.
Zina käveli Lauria kohti pitkin askelin ja oli pian hänen luonaan.
"Olet kuolematon", Zina kuiskasi Laurin korvaan.
Laurin silmistä näkyi pelko, hän halusi pois tästä tilanteesta mahdollisimman nopeasti.
"Vain sinä pystyt päättämään kohtalosi", Zina sanoi.
Mitä muut sanoisivat? Mitä meidän bändille ja uralle käy? Ja faneille?
Pitäisikö mun vaan lähteä jälkiä jättämättä? Laurin päässä kysymykset raksuttivat tuhatta ja sataa.
Hän oli päättänyt kohtalonsa: "Täällä haluaisin pysyä aina", Lauri sai vastatuksi.
"Tervetuloa maailmaani", Zina sanoi hymyillen.

Komenttia kiitos. Haluaisin kuulla, mitä mieltä olette. ;) Ja niin ilmoitelkaa virheistä. Koulussa piti kirjottaa aine niin jatkan sitä tänne :)]]> Author: --LiQuiD
Fandom: The Rasmus
Genret: Drama, Romance, Fantasy?
Rating: K-13
Summary: Lauri on tulossa kotiin bänditreeneistä ja joutuu salaperäisen olion hyökkäyksen kohteeksi. Pian Lauri kumminkin huomaa, että on vampyyri. Miten tästä eteenpäin?
A/N: Teksti pohjautuu vuoteen 2005.


Hyökkäys

Mies käveli ripein askelin kotiaan kohti bänditreeneistä Hietalahteen. Hänen nimensä oli Lauri Ylönen. Oli pimeä syyskuun ilta, lehdet olivat jo tippuneet puista. Tuuli humisi hänen korvissaan.

Lauri asui noin kilometrin päästä treenikämpästä. The Rasmuksella oli alkamassa viikon kuluttua, neljän kuukauden pituinen maailmankiertue. Uusi albumi Hide From The Sun oli menestynyt mukavasti maailmalla, varsinkin Suomessa, Meksikossa ja Argentiinassa, mutta albumi ei menestynyt yhtä hyvin, kuin Dead Letters albumi, joka myi maailmanlaajuisesti yli 1,5 miljoonaa kappaletta.
Kaksi vuotta oli mennyt todella nopeasti.

Lauri oli jo lähikaupan kohdalla eli K-marketin kulmalla. Hän tuli tienristeykseen ja kuuli viereiseltä kujalta ääntä. Lauri huuteli hetken aikaa kujalle, mutta mitään ääniä ei enään kuulunut.
Lauri käänsi päänsä pois päin ja ääni kuului taas, nyt ääni kuului lähempää. Hän kerkesi vain kääntää päänsä ja huomata punaiset silmät.

Seuraavaksi hän heräsi samasta paikasta, minne oli pyörtynytkin.
Hän nousi varovasti seisomaan. Hän jatkoi eilistä kotimatkaansa huojuvin askelin. Laurin päästyä kotiin hän meni ensimmäiseksi vessaan ja katsoi peiliin.
Hän näki taas ne punaiset silmät, mutta pian hän huomasi, että ne olivat hänen omansa.
"Mitä on tapahtunut?" Lauri kysyi itseltään.
Nyt hän huomasi kaulassaan jäljet. Lauri tajusi välittömästi, että jokin oli purrut häntä, mutta mikä?

Lauri päätti unohtaa asian ja jatkaa elämää normaaliin tapaan, niin kuin mitään ei olisikaan tapahtunut.
Hän käveli keittiöön ja päätti tehdä pizzaa.
Hän kaivoi kaapista tarvikkeet ja aineet.

Pizzan ollessa uunissa Lauri käveli parvekkeelle tupakalle. Aurinko paistoi vain hieman. Auringonsäteet osuivat Laurin käteen juuri, kun hän oli sytyttämässä tupakkaansa. Hän huomasi, että hänen ihonsa oli kuin timantti.
"Mikä mua oikein vaivaa?" Lauri kysyi itseltään ja meni sisälle ja katsoi käsiään ne eivät olleet enään kuin timantit. Hän katsoi omaa kuvaansa peilistä, hänen kasvonsa olivat kalpeat.
"Mun pitää soittaa Akille", Lauri tuumi ja näppäili Akin numeron kännykkäänsä.
Lauri kertoi Akille, mitä oli tapahtunut ja mikä häntä vaivasi.
Aki kuulosti huolestuneelta ja lupasi tulla nopeasti.

Lauri käveli ympyrää olohuoneessa, kunnes äkillinen palaneen haju tuli nokkaan.
"Ai perhana! Se pizza!" Lauri muisti ja syöksyi kuin suihkari keittiöön. Hän otti pizzan pois uunista.
"Ihanaa sinne meni päivällinen", Lauri valitti ja käveli olohuoneeseen laittamaan telkkarin päälle.
Juuri, kun hän oli päässyt, istumaan ovikellon ylipirteä ääni soi.
Lauri tassutti avamaan oven. Oven takaa paljastui Aki.
"Niin sulla oli jokin ongelma?" Aki kysyi.
"Juu niin on. Kato", Lauri sanoi ja käveli parvekkeelle auringonvaloon.
Akin suu loksahti auki ja silmät päässä pyöristyivät lautasen kokoiseksi.
"Mikä sä oikein oot?" Aki ihmetteli monttu auki.
"En tiiä yhtään ja kato mun silmii", Lauri käski.
"Sä näytät kuolleelta", Aki ilmaisi mielipiteensä.
"Kiitos", Lauri tiuskaisi.
"Sä oot varmaan kipee", Aki ajatteli ja kokeili Laurin otsaa, joka osoittautui jääkylmäksi.
"Sähän oot ihan kylmä", Aki sanoi ja alkoi itse täristä.
"Kylmäihoinen", Aki jatkoi leikillä.
Lauri tuntui kokoaan pysähtyneen, hän oli kuullut tuon sanan jossain ennen, mutta missä?
"Aki, se tyyppi!" Lauri muisti.
"Mikä tyyppi?" Aki kysyi ihmeissään.
"Se mikä mua puri", Lauri kertoi.
"Sillä oli punaset silmät ja sano: kylmäihoinen, ennen kun mä pökräsin", Lauri jatkoi.
"Mä taidan tästä mennä", Aki ilmoitti ja lähti vähin äänin Laurilta.

Lauri vaipui taas miettimään, mitä oli tapahtunut? Ja mikä hän oikein oli?
Kaikki oli tapahtunut niin silmänräpäyksessä. Laurin päässä pyöri vanhoja taruja vampyyreistä, jotka hyökkäävät kimppuun pimeällä. Hänen ajatuksensa keskeytti kännykän ääni, se oli Eero.
"Ylönen", Lauri vastasi tapansa mukaan puhelimeen.
"Eero täs moi. Niin mä kuulin sun ongelmista", Eero jutteli rauhallisesti.
"Juu, ei täs mitään. Onneks ei käyny pahemmin", Lauri selitti.
"Pahemmin? Aki kertoi et sä näytät ihan kuolleelta", Eero sanoi.
"No niin. Taidan mä vähän näyttää", Lauri huokaisi.
"No ei mul kummempia. Niin huomen treenit kymmenest eteenpäin", Eero sanoi.
"Okei, moikka", Lauri sanoi ja sulki puhelimen.

Lauri ei ollut nukkunut koko yönä ollenkaan. Eikä häntä väsyttänytkään. Kello raksutti jo puolta kymmentä ja Lauri päätti lähteä treenikämpälle.
Hän veti mustan piponsa päähän, mustan takin päälleen ja mustat maiharit jalkaan.

Lauri oli noin vartissa perillä. Kaikki muut olivat jo paikalla. Paulille oli myös selvinnyt Laurin ongelma.
"Eiköhän aloiteta?" Aki kysyi rumpujen takaanta.
"Joo. Vedetääks eka vaik In The Shadows?" Pauli kysyi muilta, jotka nyökkäilivät.
Biisin jälkeen Aki lähti rumpujen takaanta pois ja käveli treenikämpän keittiöön ja tuli pian pois sieltä, jonkin paperin kanssa ja saksien.
"Mä tein jo biisilistan maailmankiertueelle", Aki sanoi ja leikkasi saksilla vahingossa sormeensa.
"Ai perkele!" Aki huudahti.
Veren haju pisti Laurin nokkaan ja Laurin silmät laajenivat ja hän hyökkäsi Akin kimppuun, mitään sanomatta.
"Hei hei, Lauri irti!" Eero huusi ja veti Laurin pois Akin kimpusta.
"Mikä sulla oikein on?" Eero tenttasi Lauria.
Lauri ei vastannut mitään, hän lähti paikalta ovet paukkuen.
"Mikä mua vaivaa?" Lauri mietti kuumeisesti lähtiessään treenikämpältä.

Laurin lähdettyä treenikämpältä muut jäivät siivoilemaan paikkoja ja puhumaan Laurin oudosta käytöksestä.
"Eiks Lauri ole jotenkin outo?" Pauli aloitti keskustelun.
"On joo. Se on muuttunu jotenkin sen pureman jälkeen, kuin haudasta noussut", Aki sanoi laittaessaan laastaria sormeensa.
"Ja ne silmät", Eero jatkoi.
"Siinä on jotain outoa", Pauli sanoi.
"Puhutaan huomenna lisää. Mun täytyy mennä laittaa ruokaa", Eero ilmoitti ja alkoi tehdä lähtöä.
"Okei. No nähdään huomenna", Pauli sanoi.
"Aki, ole sitten varovainen" Pauli jatkoi kiusataakseen rumpalia.
"Juu, moikka nähdään huomenna", Aki sanoi ja poistui ovesta Eeron kanssa vähin äänin.

Kello oli jo, vaikka mitä illalla. Lauri oli ollut koko päivän satamassa istumassa.
Lauri oli raahautunut kotiin ja huomasi, että hän oli muuttunut kokonaan. Oliko yksi purema aiheuttanut kaiken tämän?
Lauri avasi tietokoneensa ja meni internetiin, etsimään tietoa hänen "oireistaan".
Pian Laurin silmään osui teksti vampyyreistä.
"Eihän sellaisia ole olemassa", Lauri sanoi ääneen.
Hän luki tiedot mitä sanottiin: punaiset silmät, kalpeus, verenhimo, nopeus ja kylmä iho. Laurin silmät muuttuivat lautasen kokoiseksi nähdssään tämän. Lauri jatkoi tekstin lukemista: 1820-luvulla vampyyrit tuhottiin täysin, mutta yksi pääsi pakenemaan, Zina. Hän loi vampyyrikannan, kun tämä tuhottiin häneltä, hän katosi ja lupasi palaavansa. Lauri sulki tietokoneen ja silmänsä.
Hän lähti takaisin ulos.

Laurin käveltyä vähän matkaa, hän huomasi sen punasilmäisen ihmisen parinkymmenen metrin päässä.
Vai oliko se edes ihminen? Punaiset silmät lähestyivät ja pian Lauri tunnisti olion Zinaksi, eli vampyyriksi.
Zina käveli Lauria kohti pitkin askelin ja oli pian hänen luonaan.
"Olet kuolematon", Zina kuiskasi Laurin korvaan.
Laurin silmistä näkyi pelko, hän halusi pois tästä tilanteesta mahdollisimman nopeasti.
"Vain sinä pystyt päättämään kohtalosi", Zina sanoi.
Mitä muut sanoisivat? Mitä meidän bändille ja uralle käy? Ja faneille?
Pitäisikö mun vaan lähteä jälkiä jättämättä? Laurin päässä kysymykset raksuttivat tuhatta ja sataa.
Hän oli päättänyt kohtalonsa: "Täällä haluaisin pysyä aina", Lauri sai vastatuksi.
"Tervetuloa maailmaani", Zina sanoi hymyillen.

Komenttia kiitos. Haluaisin kuulla, mitä mieltä olette. ;) Ja niin ilmoitelkaa virheistä. Koulussa piti kirjottaa aine niin jatkan sitä tänne :)]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1186 Sun, 17 Jan 2010 12:55:10 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1186
http://www.mikakankaanpaa.fi/lauluntekijaklubi.html

// Rasmus tv: ssä, radiossa ja lehdissä ]]>
http://www.mikakankaanpaa.fi/lauluntekijaklubi.html

// Rasmus tv: ssä, radiossa ja lehdissä ]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1185 Mon, 07 Dec 2009 16:11:08 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1185 Author:En_tiedä_kuka_olen
Rating:K-13
Pairing: Mia, Lauri, Aki, Eero, Pauli, Mian kasvattiporukat
Genre: romance
Warnings: Maybe kiroilua ja rikoksia
Summary: Mia haluaa vaikkä väkisin nähdä Rasmuksen pojat ja aiheesta koituu hankaluuksia
In/@: Finland 2005
Inspirated by:Mielikuvitus
More: Sanokaa, jos on kirjoitusvirheitä, pyrin korjaamaan ne mahdollisimman pian... Ainiin, muutin vähän todelisuutta, älkää suuttuko!!
Tässä siis:

On joulukuinen ilta ja kadunvartta pitkin kulkee yksinäinen tyttö mustiin pukeutuneena. Vastaantulijat ja ohikulkijat ihmettelivät, mitä tyttö oikein yrittää, hän nimittäin laulaa paria oktaavia korkeammalta, kuin pitäisi, nimittäin The Rasmuksen Dead Promises-hittiä.
- Dead Promises, paintings of the world, so pure, acient prophecies, remain of the world so cruel. The time has come to hide from the sun, hän lauloi heleällä nätillä äänellään. Kun tyttö näkee kotikulman olevan ihan nurkan takana, tämä pinkaisee vauhdikkaaseen juoksuun musta tukka hulmuten kylmässä viimassa. Kotiin päästyään hän oli hengästynyt ja kuuli selvästi, miten sydän pamppaili tuskallisen lujaa. Tyttö käänsi avainta lukossa ja avasi oven. Ihme kyllä, hänen vanhempansa olivat kotona. Tytön kasvattiäiti, Martta, huudahti:
- Sietäähän se yksikin tulla vihdoin kotiin! Tajuatko, että ruoka on myöhässä ja SINUNHAN se pitää laittaa pöytään!!
- Olen pahoillani, mutta teimme koulun järjestelyjä, koristelimme ja leivoimme pipareita. Tiedoksi vain, että huomenna menee yhtä pitkään, nimittäin teemme pipareista taloja, ettäs tiedät!
Martta mumisi jotain kieltäväksi vastaukseksi, muttä tyttö ei kuunnellut enempää...


Tämmöinen..
Kommenttia??]]> Author:En_tiedä_kuka_olen
Rating:K-13
Pairing: Mia, Lauri, Aki, Eero, Pauli, Mian kasvattiporukat
Genre: romance
Warnings: Maybe kiroilua ja rikoksia
Summary: Mia haluaa vaikkä väkisin nähdä Rasmuksen pojat ja aiheesta koituu hankaluuksia
In/@: Finland 2005
Inspirated by:Mielikuvitus
More: Sanokaa, jos on kirjoitusvirheitä, pyrin korjaamaan ne mahdollisimman pian... Ainiin, muutin vähän todelisuutta, älkää suuttuko!!
Tässä siis:

On joulukuinen ilta ja kadunvartta pitkin kulkee yksinäinen tyttö mustiin pukeutuneena. Vastaantulijat ja ohikulkijat ihmettelivät, mitä tyttö oikein yrittää, hän nimittäin laulaa paria oktaavia korkeammalta, kuin pitäisi, nimittäin The Rasmuksen Dead Promises-hittiä.
- Dead Promises, paintings of the world, so pure, acient prophecies, remain of the world so cruel. The time has come to hide from the sun, hän lauloi heleällä nätillä äänellään. Kun tyttö näkee kotikulman olevan ihan nurkan takana, tämä pinkaisee vauhdikkaaseen juoksuun musta tukka hulmuten kylmässä viimassa. Kotiin päästyään hän oli hengästynyt ja kuuli selvästi, miten sydän pamppaili tuskallisen lujaa. Tyttö käänsi avainta lukossa ja avasi oven. Ihme kyllä, hänen vanhempansa olivat kotona. Tytön kasvattiäiti, Martta, huudahti:
- Sietäähän se yksikin tulla vihdoin kotiin! Tajuatko, että ruoka on myöhässä ja SINUNHAN se pitää laittaa pöytään!!
- Olen pahoillani, mutta teimme koulun järjestelyjä, koristelimme ja leivoimme pipareita. Tiedoksi vain, että huomenna menee yhtä pitkään, nimittäin teemme pipareista taloja, ettäs tiedät!
Martta mumisi jotain kieltäväksi vastaukseksi, muttä tyttö ei kuunnellut enempää...


Tämmöinen..
Kommenttia??]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1184 Sun, 29 Nov 2009 12:47:07 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1184 Ovatkohan jätkät sielä?! Itse ainakin olen menossa, jos ovat paikalla, vaikka jakaisivat jonkun pystin.]]> Ovatkohan jätkät sielä?! Itse ainakin olen menossa, jos ovat paikalla, vaikka jakaisivat jonkun pystin.]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1183 Sun, 08 Nov 2009 22:08:05 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1183 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1182 Mon, 26 Oct 2009 22:32:51 +0200 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1182 Tulihan se keikka sieltä sitten.. ;-) Muuten aivan loistava idea, mutta harmi, kun tila on noin pieni, ettei voi lippuja myydä. Vähänkö olisin sekaisin, jos olisin koulussa tuolla ja pääsisin paikalle.. Varmaan aivan loistava tapahtuma! Mutta onneksi me vähemmän onnekkaat pääsemme sentään seuraamaan ja fiilistelemään keikkaa netin välityksellä! Varmasti mukavaa sekin, vaikkei tietenkään mitenkään korvaa aitoa keikkaa. Mutta suoralähetyskin on kuitenkin aina suora :P Täytyy jo nyt varata tuo päivä täysin tuolle, ettei vaan tule mitään estämään tuijottelua.. :D Saa nähdä mitä kaikkea hauskaa keksivät tuonne :D]]> Tulihan se keikka sieltä sitten.. ;-) Muuten aivan loistava idea, mutta harmi, kun tila on noin pieni, ettei voi lippuja myydä. Vähänkö olisin sekaisin, jos olisin koulussa tuolla ja pääsisin paikalle.. Varmaan aivan loistava tapahtuma! Mutta onneksi me vähemmän onnekkaat pääsemme sentään seuraamaan ja fiilistelemään keikkaa netin välityksellä! Varmasti mukavaa sekin, vaikkei tietenkään mitenkään korvaa aitoa keikkaa. Mutta suoralähetyskin on kuitenkin aina suora :P Täytyy jo nyt varata tuo päivä täysin tuolle, ettei vaan tule mitään estämään tuijottelua.. :D Saa nähdä mitä kaikkea hauskaa keksivät tuonne :D]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1181 Mon, 12 Oct 2009 13:26:02 +0300 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1181
Vähän aikaa sitten luin jonkun voidepurkin kyljestä että mustaseljauute ihon vaniljasempraa vastaan. Oikeesti siinä luki vanhenemista... :D]]>
Vähän aikaa sitten luin jonkun voidepurkin kyljestä että mustaseljauute ihon vaniljasempraa vastaan. Oikeesti siinä luki vanhenemista... :D]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1180 Fri, 11 Sep 2009 17:14:01 +0300 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1180
Esim..

Mistä hinnasta söisit rusakon?

- 100€

tai

Mistä hinnasta asuisit opettajasi luona 2 kk?
- 500€


Eli näin. Minä aloitan ja kysymys kuuluu.. otetaan nyt tuo sama..

Mistä hinnasta söisit rusakon? :--)]]>
Esim..

Mistä hinnasta söisit rusakon?

- 100€

tai

Mistä hinnasta asuisit opettajasi luona 2 kk?
- 500€


Eli näin. Minä aloitan ja kysymys kuuluu.. otetaan nyt tuo sama..

Mistä hinnasta söisit rusakon? :--)]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1179 Fri, 11 Sep 2009 17:11:00 +0300 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1179
;--)


Ekana tähän vastaa.. hmm.. oisko TR-Mari ?]]>
;--)


Ekana tähän vastaa.. hmm.. oisko TR-Mari ?]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1178 Fri, 11 Sep 2009 16:36:32 +0300 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1178
Esimerkki...

Nyt paistaa aurinko ja on lämmintä.

---> Lämmintä kaakaota on mukavempi juoda kuin kylmää.

---> Kylmää on onneksi vain talvella ja loppu syksystä.

---> Syksystä voi kirjoittaa paljon runoja.

jne jne jne.

Sanamuotoja ei tosiaankaan saa muuttaa, muuten kaikki olisi aivan liian helppoa. ;--)

Ymmärsittekös idean?

Noniin, alkaa.



---> Syksyllä puun lehdet saavat kauniit värit.

// Huomauttaisin tässä vaiheessa, että jos haluatte että tässä hommassa pysyy joku järki, niin tehkää mieluummin "oikeita" lauseita. Vaikka Suomessa sanajärjestys onkin vapaampi kuin esim. Ruotsissa, niin täälläkin voisitte vähän katsoa että lauseet kuulostavat järkeviltä. Sekin tuo vähän haastetta, mutta eikös sitä tältä haluta? - Akane]]>
Esimerkki...

Nyt paistaa aurinko ja on lämmintä.

---> Lämmintä kaakaota on mukavempi juoda kuin kylmää.

---> Kylmää on onneksi vain talvella ja loppu syksystä.

---> Syksystä voi kirjoittaa paljon runoja.

jne jne jne.

Sanamuotoja ei tosiaankaan saa muuttaa, muuten kaikki olisi aivan liian helppoa. ;--)

Ymmärsittekös idean?

Noniin, alkaa.



---> Syksyllä puun lehdet saavat kauniit värit.

// Huomauttaisin tässä vaiheessa, että jos haluatte että tässä hommassa pysyy joku järki, niin tehkää mieluummin "oikeita" lauseita. Vaikka Suomessa sanajärjestys onkin vapaampi kuin esim. Ruotsissa, niin täälläkin voisitte vähän katsoa että lauseet kuulostavat järkeviltä. Sekin tuo vähän haastetta, mutta eikös sitä tältä haluta? - Akane]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1176 Tue, 11 Aug 2009 11:38:47 +0300 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1176
Yksinkertaista :)]]>
Yksinkertaista :)]]> http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1175 Mon, 10 Aug 2009 21:57:03 +0300 http://therasmusmaailma.net/showthread.php?tid=1175
Eli tänne siis kaikki miitti ehdotukset ja näin pois päin.

Jos olette esim hesaan tai Turkuun ta johonkin menossa ja teillä olisi mahdollisuus tavata joitakin foorumilaisista, niin tänne viestiä. Kiitos.


//en nyt tienny mihin tän aiheen laitan mut siirtäkää sitten jos tä ei tänne sovi : )

//Siirsin -Ice705]]>
Eli tänne siis kaikki miitti ehdotukset ja näin pois päin.

Jos olette esim hesaan tai Turkuun ta johonkin menossa ja teillä olisi mahdollisuus tavata joitakin foorumilaisista, niin tänne viestiä. Kiitos.


//en nyt tienny mihin tän aiheen laitan mut siirtäkää sitten jos tä ei tänne sovi : )

//Siirsin -Ice705]]>