8.4.2006, 18:34
onkohan tätä ollut?
Seura, nro 25-26 23.6.2005
TAITEILIJAELÄMÄÄ
The Rasmuksen ympärillä pyörii julkisuussirkus yhä vinhemmin. Helsinkiläisyhtyeen laulusolisti Lauri Ylönen on Euroopan seuratuimpia rocktähtiä.
(teksti Timo Isoaho)
Kokomustiin verhoutunut The Rasmuksen nokkamies Lauri Ylönen viettää harvinaista vapaapäivää Tukholmassa. Thrasher-huppari osoittautuu nopeasti liian kuumaksi, sillä naapurimaan pääkaupunki kylpee kuumassa auringonpaisteessa. Laivaterassin syrjäinen kulmapaikka sopii Ylöselle mainiosti, sillä suomalaismuusikko tunnistetaan länsinaapurissakin jatkuvasti. Ruotsalainen viileys lentää tuon tuostakin romukoppaan ja Lauri saa kirjoittaa nimikirjoituksia niin kaduilla, kaupoissa kuin ravintoloissakin.
"On tietenkin itsetuntoa hivelevää, kun neljätuhatta fania huutaa minuuttitolkulla bändin nimeä", Lauri myöntää. "Sellaisestahan minä salaa haaveilin, kun lopetin koulun kesken ja ryhdyin täysipäiväiseksi muusikoksi. Huomio on silti toisinaan rasittavaakin. Aivan joka hetki ei jaksaisi olla vastaanottavainen ja hyvillä fiiliksillä."
Olen toki oppinut vuosien mittaan, mihin kannattaa mennä ja mihin taas ei", Lauri jatkaa. "Helsingissä meidän naamatauluun on totuttu, mutta esimerkiksi Etelä-Euroopassa tilanne karkaa helposti käsistä. Toisinaan fanit ovat liiankin kuumaverisiä ja jotkut tuntuvat haluavan suosikkiartististaan sen oman palasen. Vaikka väkisin.
Helsinkiläisen The Rasmuksen unelmat kävivät toteen 1,5 miljoonaa kopiota myyneen Dead Letters -pitkäsoiton myötä. Tällä hetkellä bändi työstää Tukholmassa Hide From The Sun -albumia, joka ilmestyy syyskuun puolivälissä. Levyn pitäisi vakiinnuttaa yhtyeen vankat asemapaikat eri puolilla maailmaa. Tai jos ihan totta puhutaan; tulevan julkaisun odotetaan nostavan suomalaisbändin megasarjan kärkikahinoihin.
Hiuksensa mustaksi värjänneen Lauri Ylösen ystävällisyys, luonnollisuus ja vaatimattomuus hämmästyttävät. Helsinkiläismuusikko on kuulunut jo parin vuoden ajan planeetan seuratuimpien rocktähtien joukkoon, mutta hänen jalkansa ovat silti pysyneet tiukasti maan pinnalla. Moni heikkopäisempi olisi seonnut vastaavassa pyörityksessä, sillä The Rasmuksen ympärillä pyörivä jättimäinen sirkus ylittää normaalin ihmisen käsityskyvyn.
Eräs bändin innokas ihailija on ostanut Ylöselle oman tähden öiseltä taivaalta. Laurin kasvonpiirteet tai The Rasmuksen logo löytyvät tatuoituina lukemattomien fanien olkapäistä. Internetin huutokaupoissa kaupitellaan estradeilta napattuja teipinpalasia, joista löytyy The Rasmuksen bändin soittajien kengänjälkiä. Eräät saksalaisfanit ovat myös perustaneet lauriism-nimisen uskonlahkon.
The Rasmuksen kanssa monta vuotta yhteistyötä tehnyt ruotsalaistuottaja Mikael Nord Andersson muistuttaa myös megaluokan suosion vaaroista.
"Menestys on todella kova huume. Artistia jumaloidaan ja hän voi helposti kokea itsensä joksikin yli-ihmiseksi. Fiilis voi helposti kääntyä kummallisen vainoharhaiseksi; miksi minua lähestytään ja mitä minusta tahdotaan. The Rasmus on kuitenkin henkisesti vahva yhtye. Bändistä löytyy myös hämmästyttävää lahjakkuutta ja piileviä voimavaroja. En muista koskaan aikaisemmin työskennelleeni yhtä vahvasti motivoituneen ryhmän kanssa."
Andersson lisää hetken kuluttua, että puolitoista miljoonaa levyä on tänä päivänä todella kova suoritus.
"Uskallan väittää, että Dead Lettersiä olisi mennyt moninkertaisesti ilman laitonta internet-jakelua ja piraattikauppaa. Mutta ajat muuttuvat ja siihen pitää sopeutua."
Suomalaisbändin huikeasta menestyksestä kertoo myös arvostetun Billboard-lehden uutinen, jonka mukaan The Rasmus oli eniten kotimaansa ulkopuolella äänitteitä myynyt ryhmä Euroopassa vuonna 2004. Dead Letters onkin palkittu peräti kahdeksalla kultalevyllä, kuudella platinalla ja yhdellä tuplaplatinallakin.
The Rasmus vastaanotti arvolevyn myös Intiasta, jossa kultaraja in 20 000 kappaletta. Siis maasta, jossa on yli miljardi asukasta. Voi vain arvailla, kuinka moni intialainen omistaa albumin laittoman kopion.
"Tietenkin meidän pitää duunata levylle järjettömän kova seuraaja", Lauri Ylönen sanoo. "Olemme silti kyenneet kääntämään kovat odotukset positiiviseksi asiaksi. Meille on tavallaan kehittynyt sellainen ´me vastaan muut´ -asenne. Haluamme näyttää, ettei menestys ole sattumaa."
Popmusiikin historia tuntee lukemattomia esimerkkejä menestyksen takia kiville karahtaneista ryhmistä, mutta Lauri ei valehtele kehuessaan The Rasmuksen jäsenien keskinäisen kemian toimivuutta. Bändin muusikot ovat edelleen parhaita kavereita keskenään, eikä ulkopuolisenkaan aika tule pitkäksi nelikon seurassa.
Ylösen kanssa yhtyeen musiikin säveltävä kitaristi Pauli Rantasalmi muistelee haastattelua, jossa basisti Eero Heinonen kertoi toimittajalle ilmeenkään värähtämättä "manageri Teppo Vesterisestä". Journalistin reaktio jäi arvoitukseksi. Ymmärsikö hän Heinosen vitsin vai löytyykö jutusta lause, ettei bassotaiteilija tiedä edes oman managerinsa etunimeä.
Lahjakkaan orkesterin kohdalle osuva menestys tuo eteen lukemattomia outoja käänteitä. Lauri muistelee edelleen ihmeissään ensivisiittiä Meksikoon.
"Tutustuimme Mexico Cityn lähistöllä paikallisiin intiaaneihin, jotka veivät meidät ikivanhojen pyramidien alla oleviin salaisiin ja pyhiin luoliin. Saimme myös osallistua ikivanhaan riittiin. Kutsuimme samat kaverit myös keikkapaikalle, ja lopulta he nousivat lavalle ennen meitä. Olin aluksi hieman huolissani, miten kaupunkilaiset suhtautuvat alkuperäisväestön esiintymiseen. No, jengihän diggaili aivan raivolla. Se oli todella hienoa."
The Rasmuksen kundit ovat poimineet neuvoja yli kaksi miljoonaa levyä myyneen kiteeläisyhtyeen Nightwishin historiaa kartoittavalta End Of Innocence -dvd:ltä.
"Nightwishin Tuomas Holopainen puhuu oivaltavasti menestyksestä. Hänen tarinoihinsa on helppo samastua. Vähän väliä havahtuu, että minä olen kokenut samat asiat monta kertaa."
Myös Kummelit-dvd:t ovat olleet ahkerassa pyörityksessä. The Rasmus soitti uransa ensimmäisellä keikalla sarjasta tutuksi tulleen Hän-mies-biisin. Ylönen kohtasi huumori-idolinsa vähän myöhemmin.
"Olimme Juustopäiden lämmittelijänä Tampereen Yo-talolla joskus vuosia sitten. Jossakin vaiheessa Kummelin jätkät rynnivät takahuoneeseen suhteellisen kovassa kännissä, ja nehän tuntuivat mielettömiltä staroilta. Sitä vaan ihmetteli, että tuossa ne jätkät nyt ovat ilmielävinä!"
Laurin ystäväpiiriin kuuluu myös HIMiä kipparoiva Ville Valo, joka on antanut Ylöselle monia hyödyllisiä vinkkejä julkisuuden suhteen.
Lauri huomauttaa odottavansa innolla myös HIMin seuraavaa albumia.
"Albumin mahdollinen jättimenestys Pohjois-Amerikan markkinoilla olisi äärimmäisen merkittävä juttu. Kun suomalainen bändi lyö isosti läpi Amerikassa, niin siellä kiinnostutaan aivan eri tavalla myös muista täkäläisistä jutuista."
Ylönen nostaa aurinkolaseja ja kysäisee hieman huolestuneena, onko silmien alla mustia pusseja. Mies on nimittäin viettänyt vähäunisia öitä tiiviin studiotyöskentelyn sekä sanoitusrumban takia. Edellisen yön lepo jäi puolestaan vähälle kevyen baari-iltaman takia. Laurilla oli toki syytä juhlia, sillä Saksasta paikalle saapuneet levy-yhtiön edustajat innostuivat valtavasti suomalaisten upouusista biiseistä.
The Rasmuksen ideana on kasata haastava albumi. Toisinaan bändi rappaa Nine Inch Nailsin tai Iron Maidenin mieleen tuovissa tunnelmissa, mutta hetkessä yhtye siirtyy luontevasti tunnelmallisen Murhaballadi-työnimellä kulkevan dueton maailmaan. Murhaballadi on hengeltään lähellä Nick Caven klassikkotuotoksia.
"Väsäsimme myös biisin ennakkoluuloista", Lauri kertoo. "Entisaikoina noidat poltettiin, mutta tänäkin päivänä tapahtuu vastaavaa. Visionäärit ja toisinajattelijat suljetaan laitoksiin tai he syrjäytyvät yhteiskunnasta. Jengi pelkää uusia ja käänteentekeviä näkemyksiä."
Päärynäsiideriä siemaileva Ylönen lisää kirjoittaneensa suuren osan sanoituksista Tukholmassa.
"Kolkon huoneistohotellin ilmapiiri soveltuu hienosti tekstien tuottamiseen. Kirjoittaminen on klassista taiteilijaelämää; haen kaupasta punaviiniä ja ryhdyn miettimään sopivia aiheita. Ja sitten mustetta kuluu."
Seura, nro 25-26 23.6.2005
TAITEILIJAELÄMÄÄ
The Rasmuksen ympärillä pyörii julkisuussirkus yhä vinhemmin. Helsinkiläisyhtyeen laulusolisti Lauri Ylönen on Euroopan seuratuimpia rocktähtiä.
(teksti Timo Isoaho)
Kokomustiin verhoutunut The Rasmuksen nokkamies Lauri Ylönen viettää harvinaista vapaapäivää Tukholmassa. Thrasher-huppari osoittautuu nopeasti liian kuumaksi, sillä naapurimaan pääkaupunki kylpee kuumassa auringonpaisteessa. Laivaterassin syrjäinen kulmapaikka sopii Ylöselle mainiosti, sillä suomalaismuusikko tunnistetaan länsinaapurissakin jatkuvasti. Ruotsalainen viileys lentää tuon tuostakin romukoppaan ja Lauri saa kirjoittaa nimikirjoituksia niin kaduilla, kaupoissa kuin ravintoloissakin.
"On tietenkin itsetuntoa hivelevää, kun neljätuhatta fania huutaa minuuttitolkulla bändin nimeä", Lauri myöntää. "Sellaisestahan minä salaa haaveilin, kun lopetin koulun kesken ja ryhdyin täysipäiväiseksi muusikoksi. Huomio on silti toisinaan rasittavaakin. Aivan joka hetki ei jaksaisi olla vastaanottavainen ja hyvillä fiiliksillä."
Olen toki oppinut vuosien mittaan, mihin kannattaa mennä ja mihin taas ei", Lauri jatkaa. "Helsingissä meidän naamatauluun on totuttu, mutta esimerkiksi Etelä-Euroopassa tilanne karkaa helposti käsistä. Toisinaan fanit ovat liiankin kuumaverisiä ja jotkut tuntuvat haluavan suosikkiartististaan sen oman palasen. Vaikka väkisin.
Helsinkiläisen The Rasmuksen unelmat kävivät toteen 1,5 miljoonaa kopiota myyneen Dead Letters -pitkäsoiton myötä. Tällä hetkellä bändi työstää Tukholmassa Hide From The Sun -albumia, joka ilmestyy syyskuun puolivälissä. Levyn pitäisi vakiinnuttaa yhtyeen vankat asemapaikat eri puolilla maailmaa. Tai jos ihan totta puhutaan; tulevan julkaisun odotetaan nostavan suomalaisbändin megasarjan kärkikahinoihin.
Hiuksensa mustaksi värjänneen Lauri Ylösen ystävällisyys, luonnollisuus ja vaatimattomuus hämmästyttävät. Helsinkiläismuusikko on kuulunut jo parin vuoden ajan planeetan seuratuimpien rocktähtien joukkoon, mutta hänen jalkansa ovat silti pysyneet tiukasti maan pinnalla. Moni heikkopäisempi olisi seonnut vastaavassa pyörityksessä, sillä The Rasmuksen ympärillä pyörivä jättimäinen sirkus ylittää normaalin ihmisen käsityskyvyn.
Eräs bändin innokas ihailija on ostanut Ylöselle oman tähden öiseltä taivaalta. Laurin kasvonpiirteet tai The Rasmuksen logo löytyvät tatuoituina lukemattomien fanien olkapäistä. Internetin huutokaupoissa kaupitellaan estradeilta napattuja teipinpalasia, joista löytyy The Rasmuksen bändin soittajien kengänjälkiä. Eräät saksalaisfanit ovat myös perustaneet lauriism-nimisen uskonlahkon.
The Rasmuksen kanssa monta vuotta yhteistyötä tehnyt ruotsalaistuottaja Mikael Nord Andersson muistuttaa myös megaluokan suosion vaaroista.
"Menestys on todella kova huume. Artistia jumaloidaan ja hän voi helposti kokea itsensä joksikin yli-ihmiseksi. Fiilis voi helposti kääntyä kummallisen vainoharhaiseksi; miksi minua lähestytään ja mitä minusta tahdotaan. The Rasmus on kuitenkin henkisesti vahva yhtye. Bändistä löytyy myös hämmästyttävää lahjakkuutta ja piileviä voimavaroja. En muista koskaan aikaisemmin työskennelleeni yhtä vahvasti motivoituneen ryhmän kanssa."
Andersson lisää hetken kuluttua, että puolitoista miljoonaa levyä on tänä päivänä todella kova suoritus.
"Uskallan väittää, että Dead Lettersiä olisi mennyt moninkertaisesti ilman laitonta internet-jakelua ja piraattikauppaa. Mutta ajat muuttuvat ja siihen pitää sopeutua."
Suomalaisbändin huikeasta menestyksestä kertoo myös arvostetun Billboard-lehden uutinen, jonka mukaan The Rasmus oli eniten kotimaansa ulkopuolella äänitteitä myynyt ryhmä Euroopassa vuonna 2004. Dead Letters onkin palkittu peräti kahdeksalla kultalevyllä, kuudella platinalla ja yhdellä tuplaplatinallakin.
The Rasmus vastaanotti arvolevyn myös Intiasta, jossa kultaraja in 20 000 kappaletta. Siis maasta, jossa on yli miljardi asukasta. Voi vain arvailla, kuinka moni intialainen omistaa albumin laittoman kopion.
"Tietenkin meidän pitää duunata levylle järjettömän kova seuraaja", Lauri Ylönen sanoo. "Olemme silti kyenneet kääntämään kovat odotukset positiiviseksi asiaksi. Meille on tavallaan kehittynyt sellainen ´me vastaan muut´ -asenne. Haluamme näyttää, ettei menestys ole sattumaa."
Popmusiikin historia tuntee lukemattomia esimerkkejä menestyksen takia kiville karahtaneista ryhmistä, mutta Lauri ei valehtele kehuessaan The Rasmuksen jäsenien keskinäisen kemian toimivuutta. Bändin muusikot ovat edelleen parhaita kavereita keskenään, eikä ulkopuolisenkaan aika tule pitkäksi nelikon seurassa.
Ylösen kanssa yhtyeen musiikin säveltävä kitaristi Pauli Rantasalmi muistelee haastattelua, jossa basisti Eero Heinonen kertoi toimittajalle ilmeenkään värähtämättä "manageri Teppo Vesterisestä". Journalistin reaktio jäi arvoitukseksi. Ymmärsikö hän Heinosen vitsin vai löytyykö jutusta lause, ettei bassotaiteilija tiedä edes oman managerinsa etunimeä.
Lahjakkaan orkesterin kohdalle osuva menestys tuo eteen lukemattomia outoja käänteitä. Lauri muistelee edelleen ihmeissään ensivisiittiä Meksikoon.
"Tutustuimme Mexico Cityn lähistöllä paikallisiin intiaaneihin, jotka veivät meidät ikivanhojen pyramidien alla oleviin salaisiin ja pyhiin luoliin. Saimme myös osallistua ikivanhaan riittiin. Kutsuimme samat kaverit myös keikkapaikalle, ja lopulta he nousivat lavalle ennen meitä. Olin aluksi hieman huolissani, miten kaupunkilaiset suhtautuvat alkuperäisväestön esiintymiseen. No, jengihän diggaili aivan raivolla. Se oli todella hienoa."
The Rasmuksen kundit ovat poimineet neuvoja yli kaksi miljoonaa levyä myyneen kiteeläisyhtyeen Nightwishin historiaa kartoittavalta End Of Innocence -dvd:ltä.
"Nightwishin Tuomas Holopainen puhuu oivaltavasti menestyksestä. Hänen tarinoihinsa on helppo samastua. Vähän väliä havahtuu, että minä olen kokenut samat asiat monta kertaa."
Myös Kummelit-dvd:t ovat olleet ahkerassa pyörityksessä. The Rasmus soitti uransa ensimmäisellä keikalla sarjasta tutuksi tulleen Hän-mies-biisin. Ylönen kohtasi huumori-idolinsa vähän myöhemmin.
"Olimme Juustopäiden lämmittelijänä Tampereen Yo-talolla joskus vuosia sitten. Jossakin vaiheessa Kummelin jätkät rynnivät takahuoneeseen suhteellisen kovassa kännissä, ja nehän tuntuivat mielettömiltä staroilta. Sitä vaan ihmetteli, että tuossa ne jätkät nyt ovat ilmielävinä!"
Laurin ystäväpiiriin kuuluu myös HIMiä kipparoiva Ville Valo, joka on antanut Ylöselle monia hyödyllisiä vinkkejä julkisuuden suhteen.
Lauri huomauttaa odottavansa innolla myös HIMin seuraavaa albumia.
"Albumin mahdollinen jättimenestys Pohjois-Amerikan markkinoilla olisi äärimmäisen merkittävä juttu. Kun suomalainen bändi lyö isosti läpi Amerikassa, niin siellä kiinnostutaan aivan eri tavalla myös muista täkäläisistä jutuista."
Ylönen nostaa aurinkolaseja ja kysäisee hieman huolestuneena, onko silmien alla mustia pusseja. Mies on nimittäin viettänyt vähäunisia öitä tiiviin studiotyöskentelyn sekä sanoitusrumban takia. Edellisen yön lepo jäi puolestaan vähälle kevyen baari-iltaman takia. Laurilla oli toki syytä juhlia, sillä Saksasta paikalle saapuneet levy-yhtiön edustajat innostuivat valtavasti suomalaisten upouusista biiseistä.
The Rasmuksen ideana on kasata haastava albumi. Toisinaan bändi rappaa Nine Inch Nailsin tai Iron Maidenin mieleen tuovissa tunnelmissa, mutta hetkessä yhtye siirtyy luontevasti tunnelmallisen Murhaballadi-työnimellä kulkevan dueton maailmaan. Murhaballadi on hengeltään lähellä Nick Caven klassikkotuotoksia.
"Väsäsimme myös biisin ennakkoluuloista", Lauri kertoo. "Entisaikoina noidat poltettiin, mutta tänäkin päivänä tapahtuu vastaavaa. Visionäärit ja toisinajattelijat suljetaan laitoksiin tai he syrjäytyvät yhteiskunnasta. Jengi pelkää uusia ja käänteentekeviä näkemyksiä."
Päärynäsiideriä siemaileva Ylönen lisää kirjoittaneensa suuren osan sanoituksista Tukholmassa.
"Kolkon huoneistohotellin ilmapiiri soveltuu hienosti tekstien tuottamiseen. Kirjoittaminen on klassista taiteilijaelämää; haen kaupasta punaviiniä ja ryhdyn miettimään sopivia aiheita. Ja sitten mustetta kuluu."